”Alakoulun alussa olin ujo ja hiljainen poika” – Antti Kaikkosesta tuli valmentaja jo teininä Tuusulassa
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ryhtyi jo teini-iässä valmentamaan jalkapalloa. Se oli hyvä johtamiskoulu.
Kuvassa ekaluokkalainen Antti vuonna 1981 koulukirjojen parissa äidin kanssa.
”Olen syntynyt Turussa, ja hetken asuimme Ylöjärvelläkin, mutta ensimmäiset kunnolliset muistikuvani ovat Tuusulasta. Muutimme sinne vanhempieni töiden perässä, kun olin kuusivuotias. Isä oli Satakunnasta, isänisä Karjalan evakkoja ja äitini juuret Pohjois-Karjalassa.
Tuusula kasvoi voimakkaasti. Mekin muutimme yhdelle uusista rivitaloalueista. Asuimme kolmen paritalon yhteisössä, jossa naapurissa asui Peltosten perhe. Kaikista pihapiireistä löytyi lapsia, joiden kanssa pelattiin kymmentä tikkua laudalla ja muita pihapelejä. Sain paljon uusia ystäviä.
Myös vanhemmat tunsivat toisiaan, mikä teki paikasta turvallisen kasvaa. Tuusula oli suomalaisten heimojen sulatusuuni, sillä monella muullakin juuret olivat muualla. Mutta niin onnistuimme rakentamaan yhteisöllisyyden ja jonkinlaisen identiteetin Tuusulaan.
Alakoulun alussa olin vielä ujo ja hiljainen poika, mutta tutussa ympäristössä rohkeus kasvoi. Harrastin muun muassa näytelmäkerhoa ja jalkapalloa. Aloitin teini-iässä, verrattain nuorena, jalkapallon valmentamisen. Se oli hyvä johtamiskoulu, saada lapset pelaamaan joukkueena.
Teini-iässä Keski-Uusimaa alkoi avautua laajemmin. Fillarilla liikuttiin paljon Kerava-Tuusula-Järvenpää-akselilla. Sen verran alkoivat kaupungin valot kiinnostaa teini-Anttia, että menin Keravan puolelle lukioon.
Kun aloitin yliopisto-opinnot Helsingissä, muutin soluasuntoon Vallilaan. Siinä meitä asui neljä nuorta opiskelijamiestä, joista yksi säi-lytti huoneessaan moottoripyörää.
Kaiken keskellä tuusulalaisen kaveripiirin ja ystävien kanssa on pidetty yhteyttä kaikki nämä vuodet. Sillä on ollut tärkeä arvo.
Palasinkin asumaan Tuusulaan opiskelujen jälkeen ja asuin siellä toissa vuoteen asti, jolloin rakensimme talon Sipoon puolelle.
Tuusulan läheisyys on lievittänyt muutosta. Minulla on yhä sinne paljon siteitä, ja naamani on tuttu näky siellä yhä. Tuusula on onnistunut kasvusta huolimatta säilyttämään luonnonläheisyyden ja pienen maaseutumaisuuden.
Tuusulanjärvi ja sen Rantatien taiteilijayhteisön kulttuurikohteet, esimerkiksi Pekka Halosen Halosenniemi ja Lottamuseo, ovat tutustumisen arvoisia paikkoja.”
Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen asuu nykyään Sipoossa puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa.
