Suomalaisten suhtautuminen homouteen on muuttunut, sanoo Antonio Flores

Antonio Flores ja Pekka Haavisto istuivat kotona alas ja kirjasivat Pekan kehotuksesta paperille eri vaihtoehtoja, niiden hyviä ja huonoja puolia. Elettiin 1990-luvun loppua, ja Flores pohti, mitä tehdä elämällään, mitä opiskella tai millaiselle työpolulle suunnata.

Flores sanoo, että muisto kuvaa hyvin hänen pitkäaikaista aviomiestään ja heidän yli 20 vuotta kestänyttä liittoaan. Sama käytäntö jatkuu edelleen valintoja tehdessä: kirjataan asiat ylös, sitten punnitaan rauhassa ja harkiten, mikä vaihtoehto tuntuu parhaalta.

– Pekka on ollut ja on edelleenkin sellainen, joka tykkää siitä, että asiat tehdään hyvin. Hän on aina kertonut minulle, että jos alat opiskella jotain, niin se pitää tehdä loppuun. Niin olen aina tehnytkin. Hän oli täysillä mukana ja sanoi että tee mitä haluat tehdä, se on hyvä asia.

Nyt Flores asettuu kauniilla paikalla meren rannassa sijaitsevan Cafe Torpanrannan ikkunapöytään. Paikka on tuttu, sillä Flores ja Haavisto asuivat vuosia täällä Helsingin Munkkiniemessä ostettuaan 2000-luvun alussa taitelijaprofessori Eila Hiltusen entisen kotitalon ja kunnostettuaan sen. Haaviston lapsuudenkotikin sijaitsee kivenheiton päässä Munkkivuoressa.

Remontointia harrastavalla Haavistolla on jo meneillään uusi taloprojekti Kulosaaressa. Rakentaminen ja muu käsillä tekeminen on puolison mukaan Haavistolle keino irtautua kiireisestä työstä. Julkisuudessa on usein kerrottu Haaviston kuplavolkkari- ja puuveneharrastuksista.

Presidentinvaalien toiseen kierrokseen on aikaa alle kaksi viikkoa. Haastattelua seuraavana päivänä myös Flores on suuntaamassa puolisonsa mukana kampanjabussilla kiertämään Suomen maakuntia. Ne ovat niitä alueita, joilta sekä Haavisto että vastaehdokas Alexander Stubb toivovat keräävänsä ensimmäisellä kierroksella pudonneiden ehdokkaiden äänestäjiä taakseen.

Monelle äänestäjälle valinta on vaikea. Sekä Stubb että Haavisto ovat helsinkiläisiä, liberaaleja, kansainvälisesti suuntautuneita, kokeneita poliitikkoja, joiden ulkopoliittista linjoista on vaikeaa löytää suuria eroja. Tässä tilanteessa ratkaisevaan rooliin nousevat ehdokkaiden luonteenpiirteet ja kyky puhutella äänestäjiä henkilökohtaisella tasolla.

Näistä ominaisuuksista on parasta kysyä niiltä, jotka tuntevat ehdokkaat kaikkein parhaiten: heidän puolisoiltaan. Tässä vaiheessa on jo varmaa, että tulevan presidentin puoliso ei ole syntyperäinen suomalainen. Flores on lähtöisin Ecuadorista, Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb taas Englannista. Molemmat ovat pitäneet yhtä puolisoidensa kanssa 1990-luvulta lähtien ja asuneet täällä niin pitkään, että puhuvat erinomaista suomea.

Stubbin kampanjan mukaan päivätyötään tekevän Innes-Stubbin kalenteriin ei mahdu tapaamista toimittajan kanssa. Flores taas on luvannut kertoa ajatuksistaan ennen seuraavaa haastattelua ja tulevia kampanjakiireitä.

Presidentinvaalissa valitaan presidentin lisäksi myös tämän puoliso, jolla on oma roolinsa tehtävien hoidossa – kansan sydämistä puhumattakaan. Siksi ehdokkaan lisäksi on syytä puhua myös hänestä.

Flores on ehtinyt miettimään rooliaan presidentin rinnalla jo yli kymmenen vuoden ajan, sillä Haavisto oli ehdolla myös vuosien 2012 ja 2018 vaaleissa. Ensimmäisellä kerralla Suomessa virisi Haavisto-ilmiö, joka kannatteli tämän vaalien toiselle kierrokselle saakka.

Tuolloin 12 vuotta sitten kampanja oli Floresin mielestä sikäli erilainen, että nyt ihmisiä on ollut helpompi saada mukaan tukemaan Pekkaa.

– Heille ei tarvinnut enää selittää homoudesta tai siitä, että olemme miespariskunta, koska se on jo nähty ja tehty. Nyt ollaan voitu keskittyä häneen poliitikkona. Mielestäni se on hyvä asia, hän sanoo.

Ehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen on silti noussut puheeksi näissäkin vaaleissa. Ylen ensimmäisen kierroksen vaalilähetyksessä asia nostettiin esiin mahdollisesti äänestäjien valintaan vaikuttavana seikkana. Sosiaalisessa mediassa asiasta puhumista arvosteltiin rajusti ja sitä pidettiin yksityisasiana.

Floresin mielestä Ylen päätöksessä nostaa kysymys esiin ei ole mitään moitittavaa. Hänen mielestään myös ehdokkaiden seksuaalisesta suuntautumisesta pitää voida puhua, kuten kaikesta muustakin.

– Kannattaa tietysti puhua, koska Suomessakin on ihmisiä, joihin asia vaikuttaa jollakin lailla. Mutta ei kaikkiin. Mielestäni Suomessa nähdään jo paremmin, kuka se ihminen on, ennemmin kuin että kenen kanssa hän on naimisissa ja mitä tekee omassa elämässä, hän sanoo.

Kampanjan mukana Suomea kiertäessä Flores kertoo havainneensa, että ennakkoluuloja esiintyy yhä harvemmalla.

– On ollut hienoa kohdata eri kulttuureista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä, joista osa ei ehkä aiemmin olisi voinut Pekkaa tukea. Tästä näkee, ettei tämä asia ole enää niin iso.

Voidaanko siis sanoa, että seksuaalisella suuntautumisella ei ole enää juurikaan merkitystä?

– Ei niin paljon väliä kuin silloin yli kymmenen vuotta sitten. Suomi on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan siinä, että nyt on ihan normaalia, että pariskunnassa on kaksi homoseksuaalia. Näin on myös maiden johtajien kanssa, esimerkiksi Latviassa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Tämä ei ole enää mikään uusi juttu.

Presidentin tehtävänä on edustaa Suomea maailmalla, ja moni on pohtinut, kuinka miespari kykenee vierailemaan vanhoillisissa maissa, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos. Floresin mukaan häneltä on usein kysytty, lähtisikö hän presidentin puolisona mukaan esimerkiksi arabimaihin suuntautuvalle vierailulle.

– Jos kutsu tulee vaikka Saudi-Arabiaan, niin minä lähden mukaan. Pekka on ollut monenlaisissa paikoissa esimerkiksi Afrikassa, ja siellä on lähetetty terveisiä kotiin, vaikka kyllä he tietävät, kenen kanssa hän on naimisissa. En usko, että siinä on mitään sen kummempaa, Flores pohtii.

1990-luvun lopussa Haavisto työskenteli ympäristöministerinä Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa, vaikka oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa. Vuonna 1997 hän ja Flores tapasivat Haaviston matkustellessa Kolumbiassa. Ministeripestin jälkeen Haavisto työskenteli lukuisissa YK:n tehtävissä, ja parin asuinmaa vaihtui usein.

Flores opiskeli vuosien varrella useiden alojen töitä: graafista suunnittelua, media-alaa, vaatesuunnittelua, stuertin ammattia. Opiskelu ja suomen kielen oppiminen oli vaihtuvaisen elämän vuoksi aluksi vaikeaa, mutta opintojen myötä myös mahdottomana tuntunut suomen kieli alkoi sujua.

Eteläamerikkalaisesta kulttuurista tulevalle suomalaisuudessa oli kuitenkin sulattelemista.

– Suomeen muuttaessani minulle tuli shokkina esimerkiksi se, että ihmisiä ei saanut halata. Mutta ajattelen myös, että kun muuttaa toiseen maahan, on tärkeää opetella sen maan kulttuuri, jonne olet menossa. Olen myös kertonut omasta kulttuuristani, ja hän on ottanut sen vastaan todella hyvin.

Parinkymmenen Suomessa vietetyn vuoden aikana Flores sanoo oppineensa arvostamaan tilan antamista toiselle.

– Nuorena mietin usein, että miksi Pekka ei halua puhua, olenko sanonut jotain tai onko jotain tapahtunut. Sitten ymmärsin, että toiselle täytyy antaa se oma rauha. Myös oma työni on hyvin sosiaalista, ja kotiin tullessa sellainen on mukavaa.

Edellisessä hallituksessa ulkoministerinä työskennellyt Haavisto on urallaan ollut kovissa paikossa – kuten helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Tällaisessa työssä toimiminen heijastuu välttämättä myös kotiin.

Floresin mukaan koti on hänen miehelleen ennen kaikkea paikka, jossa politiikka ja työasiat on mahdollista unohtaa.

– Sitä arvostaa, että kotona ei tarvitse puhua samoista ongelmista, joiden kanssa on ollut tekemisissä koko päivän. Hänelle on varmasti tärkeää, että kotona on ihminen joka voi naurattaa ja puhua aivan muista asioista.

Kaikkein stressaavimpien päivien päätteeksi Haavisto rentoutuu usein omissa oloissaan.

–Jos on tapahtunut jotain ja päivä on ollut vaikea, niin annan hänelle sitä omaa rauhaa ja omaa tilaa. Hän tulee sitten itse puhumaan. Usein hän lukee tai jos on talvi, niin lähtee hiihtämään. Kesällä hän voi lähteä vaikka pyöräilemään, koska hän rakastaa luontoa. Kotiin tullessa kysyn, miten päivä on mennyt, ja hän saattaa purkaa sitä tapahtunutta jonkin verran. Mutta minusta on hyvä, että kotona ei puhuta paljon politiikkaa, vaan jostain ihan muusta.

Ulkoministerinä Haavisto päätyi kohun keskelle ajettuaan jyrkästi al-Holin pakolaisleirillä olleiden suomalaislasten ja -äitien palauttamista Suomeen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi hänen menetelleen lain vastaisesti pyrkiessään siirtämään palauttamista vastustaneen virkamiehen toisiin tehtäviin. Tapahtuneen myötä syntyi mielikuva, että rauhallinen ja diplomaattinen Haavisto osaa olla jyräävä saadakseen tahtonsa läpi.

Floresin mukaan kotioloissa tällaiset määräilevät piirteet eivät tule esiin.

– Jos hän haluaa tehdä jotain, niin hän kyllä tekee. Mutta Pekka on aina ollut humanisti ja rauhallinen sovittelijaihminen, myös kotona. Hän on rauhantekijä sekä kotona ja omassa elämässään että poliitikkona.

Aurinko heijastuu Laajalahden jään pinnasta kahvilan ikkunan takana. Flores muistelee, kuinka aikoinaan tutustui Haaviston äitiin Anjaan, joka asui kuolemaansa saakka heidän naapurissaan Munkkiniemessä. Haaviston molemmat vanhemmat työskentelivät aikoinaan Munkkivuoren yhteiskoulussa: isä Jouko rehtorina ja Anja kemianopettajana.

Floresin suhde Pekan äitiin kehittyi vähitellen, kun yhteistä kieltä ei aluksi ollut. Kun Anja lopulta tuli halaamaan häntä, oli tunne uskomattoman lämmin. Hän sanoo pohtineensa joskus anoppinsa kanssa, miksi suomalaisille on niin vaikeaa osoittaa läheisyyttä ja hellyyttä. Anjan mukaan ennen sotia Suomessakin tupien ovet olivat aina auki myös vieraille.

– Kun tapasin Pekan, hänkin oli enemmän introvertti, mutta hän on muuttunut kanssani ollessaan todella paljon. Ystävätkin sanovat, että hän on nykyisin paljon puheliaampi.

Kaikkea ei silti ole mahdollista muuttaa. Parturina työskentelevä Flores mainitsee nauraen puolisonsa kulmakarvat, joita hän paljastaa joskus leikanneensa tämän nukkuessa.

– Ja sitten ovat ne Marimekko-paidat, joita hän ostaa käytettynä eri värisenä. Kaikki ovat kuitenkin melkein samaa sävyä.