Poliisiylijohtaja Mikko Paaterolla ja sisäministeri Päivi Räsäsellä tuli kova kiire pokkuroida Kremliin päin, kun MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma paljasti Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimen löytyvän Suomen poliisin epäiltyjen rekisteristä.

Poliisijohdon vuolaat anteeksipyynnöt ennen kuin merkinnän alkuperää oli edes selvitetty ja nopeasti käynnistynyt äänekäs vuotajajahti kertovat, että maidemme suhteissa on edelleen tiettyä herkkyyttä.

Joku voisi jopa väittää, että Suomi on yhä rähmällään.

Ensimmäisenä tuli näin maallikkona mieleen, että kyseessä oli jonkun poliisin lapsellinen vitsi.

Myöhemmin saatujen tietojen perusteella kyseessä ei ole todellakaan mikään kaskutietokanta.

Putinia koskevan informaation syöttämisessä on käyttänyt vakaata harkintaa mahdollisesti useampikin viranomainen.

Rekisteriin tietoa syöttävä henkilö punnitsee, onko syytä epäillä, että henkilö syyllistyy tai on syyllistynyt rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta. Rekisterillä on siis myös ennakoiva luonne.

Epäiltyjen rekisteriin voi joutua myös, jos saattaa myötävaikuttaa rikokseen, josta voi saada enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Tätä rekisteriä käyttää tuhatkunta rikostiedustelussa sekä tarkkailu- ja analyysitehtävissä olevaa poliisia.

Putin joutui rekisteriin sen jälkeen, kun hän oli tavannut sotahistoriallisen yhdistyksen tilaisuudessa Night Wolves -moottoripyöräkerhon johtajan Alexander Zaldostanovin. 45 minuuttia -ohjelman mukaan tämä tapaaminen herätti Suomen keskusrikospoliisin kiinnostuksen.

Poliisiylijohtajan mukaan tietojen syöttämisessä toimittiin ohjeiden vastaisesti, eikä hänelle tullut tietoa Putinin nimen päätymisestä rekisteriin.

Poliisi jäljittää nyt laajamittaisissa selvityksissään keskuudestaan asian MTV3:n toimittajalle vuotanutta luopiota.

Kansaa edustavalle medialle vuotajan pitäisi olla suuri sananvapauden sankari, joka ansaitsisi palkinnon merkittävän epäkohdan esiin tuomisesta.

Tuo epäkohta ei ole suinkaan vain Putinin nimen esiintyminen poliisin rekisterissä vaan se, että rekisterissä on 10 000 ihmisen tiedot, joista osa saattaa olla siellä olemattomin perustein.

Kuka pyytäisi anteeksi heiltä, ja keitä he ylipäätään ovat?

Henkilörekisterilain mukaan rekisterissä olevalla on oikeus tarkastaa omat tietonsa rekisteristä. Voisinko siis käydä kysäisemässä poliisilta, onko minustakin virheellistä tietoa poliisin epäiltyjen rekisterissä?

****

Kuva: Timo Pyykkö

En voisi.  Laissa kun on säädetty erikseen poliisin epäiltyjen tietojärjestelmästä sekä suojelupoliisin ja Europolin rekistereistä, joihin rekisteröidyllä itsellään ei ole tarkastusoikeutta.

Tietosuojavaltuutettu voi kuitenkin rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa tietojen lainmukaisuuden. Kyseistä epäiltyjen rekisteriä ei ole kuitenkaan tarkastettu pariin vuoteen.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio piti Putinin tapausta hyvänä herätyksenä, joka paljasti yksittäisen poliisin virheille alttiin järjestelmän haavoittuvuuden.

Aarnio on arvostellut voimakkaasti myös poliisin esitystä uudesta rekisteristä, joka ei perustuisi edes epäilyyn vaan havaintoihin.

Uutta rekisteriä on kutsuttu kyttäysrekisteriksi.

Kuka tahansa yksittäinen poliisimies voisi rekisteröidä siihen henkilötietoja pelkän oman epäilyksensä perusteella, eikä asianomainen itse saisi koskaan tietää siitä.

Siinä ollaankin jo lähellä vanhaa kunnon Stasi-meininkiä.