Apu

Annimari Korte ja pitkä tie valokeilaan


Uuden ajan urheilija Annimari Korte jakaa avoimesti elämäänsä, näkemyksiään ja kokemuksiaan – ja samalla urheiluväen mielipiteitä. MM-kisoissa juoksee silti Euroopan toiseksi nopein pika-aituri, joka ehti jo kertaalleen lopettaa uransa.
Kuvat MVphotos

Annimari Korte on menneenä kesänä näkynyt vähän kaikkialla: aikakauslehtien kannessa, sosiaalisen median virrassa ja iltapäivälehtien sivuilla. Perjantaina käynnistyvien yleisurheilun MM-kisojen kannalta oleellista on silti, mitä on tapahtunut radoilla – ja varsinkin Joensuun GP-kisassa viime heinäkuussa.

Korte, 31, juoksi henkeäsalpaavassa kisassa omaksi ennätyksekseen ja samalla Suomen ennätystulokseksi 12,72. Se on naisten pika-aitojen kauden toiseksi paras tulos Euroopassa ja alittaa Tokion olympiarajan maailmanlaajuisesti erittäin kilpaillussa lajissa.

Samassa kisassa niin ikään MM-Dohaan lähtevä Reetta Hurske rikkoi ennätyksensä ja olympiarajan ajalla 12,78. Kisakolmikon täydentää jo pitkään aitahuipulla ollut Nooralotta Neziri, ja kannoilla kirittää muun muassa Matilda Bogdanoff.

Menestyksen ansiosta näyttävästä lajista on tullut yksi seuratuimmista Suomessa, kotimaisten kisojen vetonaula.

Sairauskertomus puolen kilometrin mittainen

Annimari Korte on se, jonka tarina on epätavallisin, monessa mielessä jopa uskomaton. Kuinka naisesta, jonka sairauskertomus on puolen kilometrin mittainen ja joka ehti jo kertaalleen lopettaa uransa, voi tulla Euroopan kärkiaituri 31-vuotiaana?

Korte oli junioritähti, joka juoksi 14-vuotiaana ikäluokkansa Suomen ennätyksen 60 metrin aidoissa. Kolmilapsisen kirkkonummelaisperheen ujo tytär jätti muut urheiluharrastukset ja keskittyi pika-aitoihin, mutta pahat selkäkivut alkoivat samoihin aikoihin.

Kortteella todettiin selän fasettinivelessä toista jalkaa ärsyttävä kuluma, mille ei lääkärien mukaan voinut tehdä mitään. Omien sanojensa mukaan Korte ei voinut pahimmillaan edes seistä tai kävellä viittä minuuttia kauempaa, treenaamisesta puhumattakaan. Satojen vastaanottokäyntien jälkeen hän sai avun ruotsalaiselta lääkäriltä, joka poltti selästä pienet tuntohermot ja sai jalan pitämään.

”Tämän lääkärin ansiota on, että pystyn yhä juoksemaan. Vakuutus ei kattanut kallista toimenpidettä, mutta hän ei koskaan lähettänyt laskua”, Korte kertoi Kauneus & Terveys -lehden haastattelussa.

Aituri kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta, hakeutui urheilun ja opinnot yhdistävälle yliopistopolulle Yhdysvaltoihin, vaihtoi pääaineensa viestintään ja valmistui lopulta urheilujour­nalismin maisteriksi Lontoosta.

Tilille kertyi useita nuorten arvokisoja, joissa Korte ylsi parhaimmillaan finaaliin alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa 2007.

Huippu-urheilu sai jäädä 2015

Terveysongelmat eivät kuitenkaan loppuneet. Vuosikausien sairastelukierteen ja allergioiden, ruokatorven ongelmien ja kroonisen rintakivun syyksi paljastui lopulta Tiezen syndrooma, eli kylkiliitoksen tulehdustila.

Elettiin vuotta 2015, ja Korte päätti vihdoin, että huippu-urheilu saa jäädä.

Muutto Espanjaan vuonna 2017 poiki kutsun FC Barcelonan yleisurheiluryhmään, ja Korte alkoi taas harjoitella. Juoksu sujui ja teki hänet onnelliseksi.

Seuraavana vuonna Korte muutti Valenciaan päästäkseen kuulun valmentajan Rafael Blanquerin oppiin. Loppu on, jos nyt ei historiaa, niin nähtävissä tulostasosta.

Annimari Korte on siinäkin mielessä epätavallinen urheilija, että hän on kertonut julkisesti sairaushistoriastaan, paniikkihäiriöstään, lapsuuden kiusaamiskokemuksistaan ja urheilijan arjestaan.

Korte on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Sieltä on voinut bongata ennen ja jälkeen -kuvia 15 kiloa painoaan pudottaneesta naisesta, tietoja lentokoneessa sattuneesta käsikähmästä, punttisali- ja vammakuvia ja ihmettelyä siitä, miksi kuukautiskipujen ja e-pillerivaihdosten vaikutuksista naisurheilijoihin ei keskustella.

Kortteella on yli 34 000 seuraajaa kuvapalvelu Instagramissa. Hänen mukaansa esimerkiksi bikinikuvissa ei ole mitään väärää, jos itsestä ei siltä tunnu. Sellaiset somekuvat ovat hyviä, joita urheilija itse haluaa jakaa. Korte myös laittautuu kisoja varten: käyttää ripsienpidennyksiä ja suomalaisittain voimakasta meikkiä.

Maailmalla asiaan kiinnitetään vähemmän huomiota. Esimerkiksi sileiden pikamatkojen yhdysvaltalainen megatähti Florence Griffith-Joyner juoksi täydessä meikissä ja verenpunaisissa irtokynsissä jo 1980-luvulla.

”Menen kisoihin esiintymään, joten totta kai meikkaan. Se kohottaa myös itsetuntoa”, Korte kuittasi K & T -haastattelussa.

Toisaalta Korte on kritisoinut sitä, että naisurheilijoiden kohdalla keskitytään liikaa ulkonäköön. Hän on kertonut saavansa vähätteleviä kommentteja kymmenittäin, sekä nimellä että nimettä lähetettynä.

Kortteen mukaan ikävää palautetta tulee enimmäkseen miehiltä, myös entisiltä huippu-urheilijoilta.

”En keksi lyttäämiseen muuta syytä kuin kateuden. Ilmeisesti kulttuurissamme ei saa näyttää iloa ja onnellisuutta. En usko, että miehet sanoisivat noin toisilleen, mutta pieni nainen on helppo kohde”, hän kommentoi K &T:lle.

Sosiaalinen media rahoittaa urheilua

Korte on kertonut ansaitsevansa sosiaalisen median avulla sen verran, että hän pystyy rahoittamaan suurimman osan urheilustaan. Myös pika-aituri Lotta Harala on todennut, että laaja somenäkyvyys on hänen keinonsa mahdollistaa ammattimainen harjoittelu.

Urheilija-apurahaa Annimari Kortteelle ei ole myönnetty, kuten ei Reetta Hurskeellekaan. Hurske on kuitenkin sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa huomattavasti pidättyvämpi, koska ei hän tunne muuta itselleen luontevaksi. Nooralotta Neziri sijoittuu tässä kilpasiskojensa välimaastoon.

Loppupeleissä ja Dohan helteessä väliä on lopulta vain sillä, kuka on nopein, kun naisten pika-aitakisa alkaa alkurerissä lauantaina 5. lokakuuta. Kokonaistaso on jamaikalaisten ja yhdysvaltalaisten liityttyä mukaan sitä luokkaa, että suomalaisen finaalipaikka olisi sensaatio. Mikäli Annimari Korte juoksee ennätyksensä tuntumaan, hänellä on siihen mahdollisuus.

Lähteet: Ilta-Sanomat, Kauneus & Terveys, Me Naiset.

Annimari Katriina Korte

  • Syntynyt: 8.4.1988 Kirkkonummella, asuu yhä siellä ollessaan Suomessa. Varsinainen koti Valenciassa, Espanjassa.
  • Seura: Suomessa HIFK, Espanjassa Valencia Esports.
  • Saavutuksia: 100 metrin aitojen SE 12,72 (2019). Aika alittaa Tokion olympiarajan ja on tämän kauden toiseksi nopein tulos Euroopassa. SM-hopeaa (2018) ja kaksi SM-pronssia (2007 ja 2019). Useita nuorten arvokisaedustuksia.
  • Koulutus: urheilujournalismin maisteri lontoolaisesta yliopistosta.
  • Perhesuhteet: naimaton, koirat Raad ja Maya.
  • Muuta: kärsinyt vakavista terveysongelmista ja loukkaantumisista, joiden vuoksi ehti jo lopettaa aitajuoksu-uransa vuonna 2015. Aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Julkaistu: 5.10.2019