Näyttelijä Anna-Leena Sipilä varttui Pyhäjärvellä, jossa kaupunkilaisia pidettiin leuhkoina – ”Puheessani kuuluu yhä maalaisuus”
Näyttelijä Anna-Leena Sipilä olisi halunnut lähteä Pyhäjärveltä lukioon Helsinkiin, mutta äiti ei päästänyt. Onneksi.
Pyhäjärveä saatetaan ajatella maalaispitäjänä, mutta on siellä kerrostalojakin. Minä asuin siellä äitini kanssa luhtitalossa. Kotimme oli omistusasunto, mutta pihapiirissä oli myös vuokra-asuntoja. Muistikuvissani pihapiiriin muuttikin 1970-luvulla jatkuvasti uusia kavereita.
Lähellä oli tukkipinoja ja rautatie, jossa leikimme naapurin lasten kanssa paljon. Hurjimmat hyppäsivät vaunujen väliin ja kisasivat siitä, kuka uskalsi olla siellä pisimpään, kun juna lähti liikkeelle. Minä en lähtenyt siihen, mutta nautin yhteisöllisyydestä. Pihalla oli aina leikkikaveri.
Tunsin itseni maalaiseksi, kun näin Lahdessa asuvia serkkujani. Kaupunkilaisserkuillani oli Leviksen farkut. Meillä taas niitä farkkuja, joita kylän ainoassa muotiliikkeessä oli milloinkin myynnissä. Kaikkia kaupunkilaisia pidettiin leuhkoina, kun he kävivät kesävieraina Pyhäjärvellä.
”Kai ulkomuodostani näki, että olen maalainen.”
Teininä kaupungin pienuus alkoi ahdistaa. Olisin halunnut Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lukioon. Onneksi äitini oli kaukaa viisas eikä päästänyt.
En tiedä, olisinko kasvanut vinoon, jos olisin muuttanut niin nuorena pois. Pyhäjärvellä elämä oli aika yksinkertaista suurkaupunkiin verrattuna.
Heti lukion jälkeen lähdin sitten Helsinkiin. Muistan kun odotin ratikkaa, jolloin yksi spurgu huusi minulle ‘mene sinä muikunsyöjä takaisin sinne, mistä olet tullutkin’.
Kai ulkomuodostani näki, että olen maalainen. Itse en ole kotiseutuani hävennyt, puheessani kuuluu yhä maalaisuus, koska intonaationi on sekoitus savoa ja pohjois-pohjanmaata.
”Jos elämässä on jotain stressiä tai suruja, ajan mökille.”
Minulla on mökki Pyhäjärvellä. Sinne ajaa viisi tuntia, mutta pyrin käymään siellä kesäkaudella niin usein kuin mahdollista.
Pyhäjärven rannalla saa kaikkeen etäisyyttä ja asiat tuntuvat yhä yksinkertaisemmilta. Jos elämässä on jotain stressiä tai suruja, ajan mökille.
Pitää kehitellä jotain muuta syömistä, jos kauppakäynnillä unohtuu kananmunat. Jos ei siis halua ajaa kuuttakymmentä kilometriä edestakaisin lähikauppaan.
Jos Pyhäjärvellä ajelee kesällä, kannattaa poiketa ainakin Emolahden uimarannalle. Siellä voi moikata alpakoita. Lähellä on ihana Villa Hymy, jossa on kesäkahvila, joogaretriittejä ja muuta mukavaa. ●
Kuvassa Anna-Leena Sipilä. Hän ajaa mökille silloin, kun elämässä on suruja.
Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Anna-Leena Sipilä tähdittää Keski-Uudenmaan teatterin Suurenmoista-näytelmä 30.8.2025 asti Krapilla Tuusulassa.
