Apu

Anna Abreu: ”Käyn terapiassa, tosin liian vähän – Pitäisi mennä syvälle niihin syihin, miksi paineet ovat olemassa”

Anna Abreu: ”Käyn terapiassa, tosin liian vähän – Pitäisi mennä syvälle niihin syihin, miksi paineet ovat olemassa”
Anna Abreu tirautti kyyneleet, kun pääsi ensimmäistä kertaa tänä vuonna lavalle.

Vuodesta 2007 asti musiikkialalla toiminut laulaja Abreu on kokenut pitkän uransa aikana huippuhetkiä ja laskusuhdanteita. Tuulisella musiikkialalla auttaa, kun luottaa omaan vaistoonsa, voi puhua asioista terapiassa ja unohtaa täydellisyyden tavoittelun.

Olet Suomen pitkäaikaisimpia naisartisteja, joka on nähnyt huippuhetkiä ja hiljaisempia aikoja. Miten musiikkialan aaltoliikettä kestää?

Sellaista elämä on aina kaikille. Jos on pitkä ura, siihen mahtuu kaikenlaista. Olen onnekas, että asiat ovat menneet kohdallani usein hyvin.

Silloin kun asiat eivät mene hyvin, pitää vain olla sinnikäs ja luottaa siihen, että tätä minun on tarkoitus tehdä.

Tällä alalla ei voi oikein tehdä muuta kuin kuunnella omaa intuitiotaan, mikä toimii ja mikä ei. Ei pidä luovuttaa, vaikka asiat eivät tulekaan helpolla. Kun homma ei etene, pitää keksiä parempi keino. Myös kokemus auttaa tekemään oikeita ratkaisuja.

Tuskin kukaan menestynyt artisti on säästynyt paineilta, joita tämä ammatti tuo mukanaan. Se on osa tätä työtä, ja jokaisen pitää se paine osata käsitellä ja kantaa. Itse käyn esimerkiksi terapiassa, tosin liian vähän. Tällaisia asioita ihmisten pitäisi tehdä – mennä syvälle niihin syihin, miksi paineet ovat olemassa.

Täytit alkuvuodesta 30 vuotta. Tuntuiko pyöreiden täyttäminen miltään?

Ei. Elämäni ei ole muuttunut yhtään siitä, kun olin 29. Samoilla eväillä mennään.

Olet päässyt esiintymään muutamalla kesäfestarilla ja tunnustit ensimmäisellä keikalla lavalla faneillesi, että tämä on ollut elämäsi huonoin vuosi. Mitä tarkoitit?

Maailma on tällä hetkellä niin oudossa tilassa. En ole päässyt tapaamaan sukulaisiani tai veljeäni Portugaliin pitkään aikaan. Se harmittaa, mutta menen käymään, kun asiat paranevat.

Kaiken lisäksi rakas koirani menehtyi hiljattain 13-vuotiaana, ja hänen kuolemansa on ollut minulle tosi kova pala. Onneksi vuotta on vielä jäljellä, tehdään siitä parempi.

Sinua on pyydetty vuosien varrella useisiin tv-ohjelmiin, mutta et ole halunnut niihin osallistua. Miksi juuri Tähdet, tähdet onnistui nappaamaan sinut?

Olen maannut koronan takia koko vuoden kotona ja koonnut palapelejä. Ajattelin, että nyt kaipaan jotain jännittävää tekemistä ja heittäytymistä. Pääsen pitkästä aikaa tekemään jotain uutta.

Sanon ehkä liikaa asioille ei. Miksi ei? Olen tarkka siitä, mihin lähden mukaan ja sopiiko se juuri siihen kohtaan uraani. Se on ollut hyväkin asia, mutta en ole tehnyt televisiota seitsemään vuoteen, Vain elämää -ohjelman jälkeen.

Mikä musiikkityyli jännittää sinua eniten?

Minulla on paljon ystäviä, jotka pakottavat minua katsomaan musikaaleja. En tiedä, voinko sanoa tätä ääneen, mutta en voi sietää musikaaleja. Ne ovat minulle vaikea laji. Toisaalta on siistiä päästä tekemään jotain, josta ei pidä. En tykkää katsoa musikaaleja, mutta toivottavasti tykkään niiden esittämisestä.

Toisena jännitän oopperaa. Veikkaan, että siinä paras on vain yrittää esiintyä mahdollisimman oopperamaisesti sen sijaan, että laulaa teknisesti täysin oikein.

Miltä tuntuu mennä esiintymään tuhansien silmäparien eteen ohjelmaan, jossa joutuu tekemään haastavia asioita?

Jännittävältä, etenkin koska en ole omalla mukavuusalueellani vaan joudun vetämään itselleni ei niin ominaisia kappaleita. Olen omassa jutussani hyvä ja hyvä esiintyjä, mutta se on eri asia kuin tehdä jotain ihan muuta.

Tämä on myös viihdeohjelma, jota ei kannata ottaa liian vakavasti. Menen esiintymään pilke silmäkulmassa ja osaan nauraa myös itselleni. En ole kilpailemassa kenenkään kanssa tai esittelemässä taitojani.

Julkaisit viime vuonna kolmen vuoden jälkeen odotetun Teipillä tai rakkaudella -albumin. Harmittaako, että keikat sulivat koronan vuoksi?

Tämän piti olla urani isoin keikkakesä, joten on tuntunut tosi hienolta olla edes muutamilla festareilla. Julkaisin juuri uuden biisin ja keikalla näen aina, miten se on koskettanut ihmisiä. Kun jengi lauloi ensimmäisillä festareilla mukana, tirautin pari kertaa kyyneleet.

Olin tosi onnellinen albumista, mutta totta kai harmittaa, etten ole päässyt esittämään sen biisejä kunnolla keikoilla. Toisaalta koronan ansiosta olen päässyt tekemään älyttömän paljon uutta musiikkia nopealla tahdilla.

Mitä ajattelet musiikkialasta yleensä?

Tällä alalla on paljon toksisuutta. Musiikkiala on tietyllä tavalla maailman paras, tietyllä tavalla maailman toksisin. Niin kuin kaikkialla, raha merkitsee, ja kun et itse tee musiikkia siitä syystä, syntyy ristiriitoja.

Ihmisiltä vaaditaan paljon, myös asioita, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Se luo täydellisyyden tavoittelua, jota kukaan ei voi ikinä saavuttaa. Se pitää tunnistaa itsessään, ei lähteä siihen mukaan vaan keskittyä vain tekemään mahdollisimman hyvää musiikkia.

Kerro jokin salaisuutesi.

Olen todella sinnikäs.

Anna Eira Margarida Heiskari

  • Syntyi: 7. helmikuuta 1990.
  • Asuu: Espoossa.
  • Perhe: puoliso Lauri Heiskari.
  • Harrastaa: urheilua, palautuu katsomalla kevyitä tv-sarjoja.
  • Ajankohtaista: Tähdet, tähdet sunnuntaisin MTV3-kanavalla.
Julkaistu: 29.8.2020
Kommentoi »