Apu

Analyysi: Raja-aita on poliitikkojen suosikkihanke, mutta kenet sen pitäisi pysäyttää?

Analyysi: Raja-aita on poliitikkojen suosikkihanke, mutta kenet sen pitäisi pysäyttää?
Suomen itärajalle rakennettava aita on saanut taakseen vahvan poliittisen tuen. Kallis hanke on yksityiskohdiltaan salainen. Aita on myös vain osa rajaliikenteen tiukentamista kriisitilanteessa.
Julkaistu: 31.10.2022

Metrien korkuinen metalliaita, päällä piikkilanka. Aidan viertä kulkeva tie ja kaikenmoista valvontatekniikkaa. Tällainen este nousee kaakonkulmalle Suomen rajalle. Näin voi sanoa, vaikka raja-aitaa ei ole vielä rakennettu metriäkään, niin vahvasti poliitikot aitahankkeen takana ovat.

Veronmaksajalle on varattu satojen miljoonien eurojen hankkeessa maksajan rooli. Tietoa on tarjolla niukemmin kuin rahoitusvastuuta: aidan varsinainen rakennussuunnitelma on salainen, eikä käyttötarkoituskaan aivan kirkas.

Perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet lakipohjaa, johon aitahanke nojaa. Siitä on huolestunut myös Euroopan ihmisoikeustilannetta vahtiva Euroopan neuvosto.

Kalliista hankkeesta on kyse, sillä aitakilometrille tulisi hintaa jopa miljoonia euroja, sillä suunnitelmissa on rakentaa aitaa 130–260 kilometrin matkalle.

Vaikka aita helpottaa rajavartioiden työtä normaaliaikoinakin, rakennelmalla ja sitä edeltäneillä lakimuutoksilla tähdätään ennen kaikkea siihen, että ihmisten tulemista itärajan yli voi rajoittaa poikkeustilanteessa, jopa kokonaan sulkea rajan.

Tässä piilee ristiriita turvapaikkaoikeuden kanssa. Suomikin on kansainvälisin sopimuksin ja osana EU:ta luvannut antaa vainotuille mahdollisuuden hakea turvapaikkaa ja sitoutunut siihen, ettei tällaisia ihmisiä palauteta maahan, jossa heitä uhkaa kuolema tai epäinhimillinen kohtelu.

Iso rahapotti tulossa jo marraskuussa

Suurin syy raja-aitahankkeelle on niin sanotun hybridioperaation pelko. Sellaisessa vieras valtio – siis Venäjä – ohjaisi Suomen rajalle suuria määriä siirtolaisia tai turvapaikanhakijoita. Tällä taas voitaisiin yrittää painostaa Suomea.

Viimeksi tämän tyyppinen operaatio nähtiin noin vuosi sitten Puolan ja Baltian maiden rajalla, kun Valko-Venäjä ohjasi turvapaikanhakijoita unionin rajalle tuhansittain.

Rajavartiolaitoksen suunnitelman mukaan raja-aitaa tulisi noin 1 300 kilometrin maarajalle 130–260 kilometrin matkalle. Varsinainen suunnitelma on salainen, sitä on näytetty hallitukselle ja ainakin osalle muista päättävistä poliitikoista.

Sen verran rajavartiosto kertoo, että aitaa rakennettaisiin riskialttiimmille rajanylityspaikoille ja niiden läheisyyteen. Pääosa esteestä tulisi kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopiste. Rajavartioston mukaan suunnitelmasta kerrotaan enemmän, kun rahoitus varmistuu.

Tälle vuodelle aitahankkeeseen tulee rahaa kuusi miljoonaa, jolla tehdään pilottina pieni pätkä aitaa. Mutta jo ensi vuoden budjettiin sisäministeriö esittää 139 miljoonaa euroa. Näistä rahoista päätettäneen marraskuussa täydentävässä talousarviossa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) varmisti kaikkien eduskuntapuolueiden tuen hankkeelle hiljattain, joten ensi vuoden rahat näyttävät melko lailla varmalta nakilta. Myöhempien vuosien rahoitus on sitten kiinni seuraavasta hallituksesta ja eduskunnasta. Rajavartioston arvion mukaan aitaa rakennetaan kahdesta neljään vuotta.

Normaaliaikoina rajan ylittää luvatta muutama kymmenen

Mitä hyötyä satojen miljoonien eurojen aidasta on?

Normaaleina aikoina se helpottaa rajavartioiden työtä. Jämerästä aidasta ei tulla helpolla läpi, ja valvontalaitteista voi paikantaa epätoivotut hiipparit ja hurauttaa autolla aidan vierustietä paikalle.

Toisaalta koko itärajan ylittää Rajavartiolaitoksen mukaan vuosittain luvatta vain 15–35 ihmistä, joista hyvin suuri osa saadaan nopeasti kiinni.

Jos rajalla on aita, ylittäjät saadaan Rajavartiolaitoksen mukaan kiinni vielä varmemmin ja nopeammin.

Hybridioperaation torjuminen on puuhaa, jossa torjujakin saattaa saada kätensä likaisiksi.

Muutaman kymmenen ihmisen vuoksi aitaa ei kuitenkaan rakenneta. Kuten sanottu, uhkakuvakiikarissa kirkkaimpana näkyy suuri joukko rajan yli pyrkiviä ihmisiä, takanaan mahdollisesti vihamielinen valtio, käytännössä Venäjä.

Hybridioperaation torjuminen on kuitenkin puuhaa, jossa torjujakin saattaa saada kätensä likaisiksi.

Koko itärajan voisi sulkea lakimuutoksen nojalla

Rajan turvaaminen sai vauhtia keväällä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kesällä laskettiin lakipohja, joka mahdollistaa itärajan liikkumisen tiukan rajoittamisen. Eduskunta hyväksyi pitkän valiokuntaväännön jälkeen muutoksen hyvin yksimielisesti. Samassa muutoksessa muokattiin pykälät sopivaksi myös raja-aidan ja sen viereisen tien rakentamiselle.

Rajavartiolain muutoksen mukaan hallitus voi päättää sulkea rajanylityspaikan, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Rajavartiolaitoksen mukaan hybridioperaation aiheuttamat vaikeudet riippuisivat ihmisten määrän lisäksi siitä, mitä reittiä maahantulijat Suomeen pyrkisivät ja miten nämä käyttäytyisivät. Maahantulolla painostaminen voisi myös liittyä sotilaalliseen painostamiseen tai toimintaan.

Hallitus voi keskittää turvapaikan hakemisen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan paikkaan, jos kyseessä on edellä mainitun kaltainen uhka ja lisäksi kyse on joko lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä tai tiedosta tai perustellusta epäilystä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa.

Näin turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajalla vain tietyistä paikoista tai niukimmillaan vain yhdestä rajanylityspisteestä. Tällaisessa touhussa raja-aita tulee tarpeeseen, kun ihmisjoukkoja pitää ohjata tiettyihin paikkoihin. Ja myös estää ihmisten pääsy Suomeen.

Rajanylityspisteiksi lasketaan maaraja-asemien lisäksi myös lentokentät. Näin ainoaksi turvapaikanhakemispisteeksi voisi lakimuutoksen nojalla tulla vaikkapa vain Helsinki-Vantaan lentokenttä, eikä itärajalta saisi enää haettua turvapaikkaa.

Helsingin Sanomien haastattelussa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vahvisti, että näin voitaisiin lain mukaan toimia.

Eduskunnan valiokuntien kuulemat lakiasiantuntijat ovat olleet huolissaan lain seurauksista. Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin lyttäsi lakimuutoksen Perustuslakiblogissa.

Hänen mukaansa laki on kirjoitettu niin väljästi, että sitä voi käyttää yleisenä rajat kiinni -lakina, vaikkei kyseessä olisikaan hybridioperaatio. Lisäksi itärajan voi sen avulla hänen mukaansa sulkea niin, ettei turvapaikanhakeminen käytännössä ole mahdollista.

Viattomat joutuvat kärsimään kun raja on kiinni?

Myös Euroopan ihmisoikeuksia valvova Euroopan neuvosto huolestui lakimuutoksesta. Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatović kirjelmöi sisäministeri Mikkoselle ja kysyi, miten Suomi varmistaa sen, että hädänalaiset ihmiset todellakin voivat hakea turvapaikkaa.

Oikeusoppineiden ja Euroopan neuvoston huolelle taustaa tuo hybridivaikuttamisen esimerkkinä toimiva Valko-Venäjän operaatio reilu vuosi sitten. Se oli inhimillisesti synkkä myös sen puolesta, miten EU siihen vastasi Puolan ja Baltian rajoilla.

Käytännössä likaisen politiikan välikappaleiksi joutuneita ihmisiä työnnettiin unionin rajoilta takaisin, minkä seurauksena esimerkiksi lapsiperheitä harhaili kylmissä ja märissä metsissä päiväkaupalla.

Pelkona siis on, että Suomen itäraja uusine aitoineen voisi olla samanlaisen tilanteen näyttämö.

Toisaalta taas myös Euroopan neuvosto myöntää, että hybridivaikuttamiselta pitää voida puolustautua.

Krista Mikkonen korostaa vastauksessaan ihmisoikeusvaltuutetulle sitä, että rajan ihmisliikennettä voidaan rajoittaa asteittain ja turvapaikan hakemista rajataan vain, jos se on ehdottomasti tarpeen.

Sen, miten raja-aita ja lakipykälät toimivat, selviää kunnolla vasta, jos tosipaikka tulee eteen. Sitä tuskin odottaa innolla kukaan.

Jutussa käytetty lähteenä myös taustahaastatteluja sisäministeriöstä ja Rajavartiolaitoksesta.

Kommentoi »