Punatukkainen kaunotar & sinivalkoinen ääni – Aira Samulin ja Paavo Noponen ovat aikansa legendoja, mutta heidän suhteensa oli salainen

Kahden tunnetun henkilön välinen romanssi kiinnostaa mediaa ja suurta yleisöä. Suhteet päätyvät otsikoihin, niitä seurataan ja niistä juoruillaan, uutinen on myös suhteen päättyminen – ja senkin jälkeen kahden julkkiksen yhteys kyllä muistetaan.

Joskus romanssit jäävät iäksi piiloon, toisinaan ne paljastuvat vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Yksi sellainen oli Aira Samulinin ja Paavo Noposen suhde. Kansa rakasti heitä molempia tahoillaan, mutta harva arvasi yhteyttä tanssitaiteilijan ja urheiluselostajan välillä.

Aira ja Paavo viettivät yhdessä aikaa toimittajien keskellä Pressiklubilla, mutta Paavon kollegat eivät juorunneet pariskunnan väleistä tai ainakaan kirjoittaneet siitä lehtiin. Siihen aikaan se ei vielä ollut tapana.

Julkisesti Aira puhui suhteesta vasta vuonna 2016 julkaistussa Sauli Miettisen kirjoittamassa elämäkerrassa Uskomaton Aira Samulin. Silloin Paavo oli jo poissa.

Salainen suhde kesti peräti seitsemän vuotta. Paavo oli silloin naimisissa, Airakin muodollisesti. Miksi heistä ei koskaan tullut virallista paria?

Paavo Noponen rakasti suomen kieltä. Kaunopuheinen ja elävästi kieltä käyttävä urheiluselostaja oli aloittanut uransa jo 22-vuotiaana Helsingin olympialaisissa. Hänet lasketaan samaan selostajalegendojen joukkoon kuin edellisen sukupolven ”sinivalkoinen ääni” Pekka Tiilikainen ja kymmenen vuotta nuorempi Raimo ”Höyry” Häyrinen.

Radion urheilutoimittaja Paavo Noponen selosti urheilua vuonna 1963. Naimisissa ollut Noponen solmi kaksi vuotta tämän kuvan jälkeen seurustelusuhteen Aira Samulinin kanssa. (Lehtikuva)

Ei siis ollut ihme, että Paavo kiinnitti ensimmäisenä huomiota Aira Samulinin käyttämään kieleen. He tapasivat vuonna 1965 tilaisuudessa, jossa kumpikin oli esiintymässä – Aira muotinäytöstä juontamassa.

– Kuka on tämä ihminen, joka puhuu näin hyvää suomea ja minä en häntä tunne? Paavo lausui iskurepliikin.

Hän halasi Airaa lujasti ja saattoi hänet tilaisuuden jälkeen kotiin. Samalla Paavo esitti Airalle suorasukaisen kutsun lähteä kanssaan Salpausselän kisoihin.

Aira tiesi, että Paavo oli naimisissa. Miehen aiemmistakin naisseikkailuista oli selän takana puhuttu. Samaan aikaan Airan oma elämä oli raskasta ja hän tarvitsi tukalaan tilanteeseensa henkireiän: kolme vuotta nuoremman Paavon seura tuntui hauskalta, miehen lahjakkuus herätti ihailua ja urheilun maailma kiehtoi.

Hän vastasi myöntävästi. Lähdettiin Lahteen, ja samalla alkoi seitsemän vuotta kestänyt suhde. Sen aikana Aira istui useasti Paavon ja Pekka Tiilikaisen seurassa eri kisojen selostuskopeissa – mikrofonin vieressä, mutta katseilta piilossa.

Aira Suvio syntyi helmikuussa 1927 Salmin kunnan Ignoilassa, joka kuului itärajaan erikoisen koukun muodostaneen ”Hyrsylän mutkan” kyliin. Alue, kuten koko Raja-Karjala menetettiin sodassa, joten myös Airan perhe joutui lähtemään evakkoon. Isä Viktor oli kaatunut jatkosodan alussa. Vuonna 1983 Aira rakennutti nykyisin Lohjaan kuuluvalle Nummelle karjalaistyylisen hirsitalon, joka sai entisen kotiseudun mukaan nimekseen Hyrsylän mutka.

Aira valittiin vuonna 1954 mannekiinikuningattareksi, hän työskenteli Suomen Filmiteollisuudessa kuvaussihteerinä ja perusti vuonna 1963 oman tanssikoulunsa Rytmikkäät mannekiinit, jonka toiminta jatkuu nykyään StepUp-tanssikouluna. Aira antoi kasvonsa ja vartalonsa suomalaiselle tanssille ja tutustutti yleisön uusiin muotitansseihin tiputanssista lambadaan, macarenaan, hiphopiin ja teknoon.

Aira Samulin esitti kung-fu tanssia vuonna 1975, kun suhde Paavo Noposen kanssa oli jo historiaa. (Ari Ojala/Lehtikuva)

Paavo Noposen kohdatessaan Aira oli nelikymppinen ja kävi läpi suuria kriisejä. Avioliitto väkivaltaisen ja skitsofreniaa sairastavan Helge Samulinin kanssa oli kaksi vuotta aiemmin päättynyt asumuseroon. Entinen mies herätti Airassa ja heidän kahdessa lapsessaan edelleen pelkoa. Nyt myös tytär oli alkanut oirehtia.

Suhde Paavoon vastasi Airan tarpeisiin. Paavo oli kertonut ystävästään, jolla oli avioliiton rinnalla naisystävä – järjestely tuntui toimivalta heidänkin kohdallaan. Aira oli edelleen Helgen kanssa naimisissa ja ajatus virallisesta erosta pelotti häntä. Hän myös arveli, ettei ex-mies uskaltaisi käydä rotevan Paavon kimppuun.

– Lisäksi Paavolla oli urheilupiireistä tavallaan tukijoukkoja. Tästäkin syystä minun kannatti liikkua juuri Paavon seurassa, Aira sanoi elämäkerrassaan.

Upea tanssijatar ja pyylevä selostaja olivat ulkomuodollisesti eri paria, mutta Aira ihaili Paavon ilmaisukykyisiä kasvoja. Mieshän olisi voinut olla vaikka näyttelijä.

Paavo taas ihaili näyttävää Airaa sekä tämän rytmitajua ja suuria käsiä.

– Jos sinä olisit ryhtynyt kiekonheittäjäksi, sinusta olisi tullut maailmanmestari, hän arvioi.

Vaikutuksen Paavoon teki myös eräs Airan sukulaisista: setä Sten Suvio oli nyrkkeilyn ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja.

Airalla ei ollut helppoa suhteessa Paavonkaan kanssa. Selostajalla oli toisinaan päällä synkkä tila, jota tämä itse kutsui ”mustaksi hengeksi”.

– Sellaisina aikoina hän joi tavallista enemmän ja oli hirveän kärttyisä kaikille – pisteliäs ja teräväsanainen. Hän saattoi loukata ja alentaa. Melkein kuin koulukiusaaja! Aira sanoi.

Paavolla oli alkoholiongelma, joka kuitenkin pysyi Airan seurassa suhteellisen hyvin hallinnassa. Tämän vuoksi Paavon kollegat pitivät Airasta erityisesti.

– Jos minä olin mukana, Paavon kanssa oli helpompaa. Hän ei juonut eikä sekoillut. Siitä syystä minulla oli ympärilläni koko urheilupiiri, joka piti minua kuin kukkaa kämmenellä.

Airan rauhoittavan vaikutuksen Paavo myönsi itsekin. Vastaavasti hän pystyi antamaan tukea Airalle, joka oli kovilla skitsofreniaan sairastuneen tyttärensä vuoksi.

Salapari ei asunut yhdessä, mutta Aira vietti aikaa Paavon kaupunkiasunnolla Helsingissä. Paavo myös rakennutti Rukalle kelomökin, jonka Aira risti Salamyhkäksi. Kerran siellä majaillessaan Airan ja Paavon mukana olivat myös heidän kummankin pojat. Tämä ei sujunut täysin kitkattomasti.

Paavo erosi ensimmäisestä vaimostaan, minkä jälkeen toimittajat osasivat udella myös suhteesta Airaan – lehtien palstoilla heistä puhuttiin kuitenkin ystävinä. Yhden yhteishaastattelunkin he antoivat, Aira tosin vastentahtoisesti. Siinä kerrottiin Paavon muuttaneen pois perheensä luota.

– Minä en ole rikkonut Paavon avioliittoa eikä kukaan ole rikkonut minun avioliittoani. Syyt ovat syvemmällä. Jos keskinäinen luottamus säilyy, kukaan ihminen ulkoapäin ei pysty kahden ihmisen suhdetta horjuttamaan, Aira kommentoi tuolloin.

Paavo Noponen leperteli kirjeissä rakastetulleen. Yhtä niistä Aira antoi siteerata myös elämäkerrassaan: Rakas, oma, suloinen, hurmaava Aira. Sikari palaa suupielessä, sinua on ikävä vallan helvetisti – luja sana näin joulutunnelmassa, parempaakaan ei yksinkertaisesti ole. (…) Rakastan sinua niin paljon kuin minun kaltaiseni ihminen ikinä voi ja vielä vähän päällekin.

Aira silti huomautti, etteivät kirjeet antaneet suhteesta todellista kuvaa.

– Meidän kummankin oli varmasti vaikea löytää ketään kumppania. Minä olin näyttävän näköinen ja seksikkäänäkin pidetty. Ehkä seurani nosti Noposen itsetuntoa.

Toisaalta Paavon liiallinen itsekeskeisyys ja lisääntyvä juominen etäännytti Airaa hänestä. Keväällä 1972 hän päätti lopettaa suhteen.

Kerran Paavon kanssa kulkiessaan Airan huomio oli kiinnittynyt pitkään ja komeaan Erkki ”Ekku” Peltomäkeen, jota hän pyysi esittämään gangsteria muotinäytöksessään. Aira oli 46-vuotias, Ekku 27, mutta ikäero ei heitä haitannut. Heidän välilleen kehittyi nopeasti vakavoituva suhde.

– Kuule, nyt sinä olet mennyt liian pitkälle, Paavo ilmoitti Airalle kihlauksesta kuullessaan.

Kun Aira ei suostunut enää palaamaan Paavon luo, välit katkesivat kokonaan. Paavo myös haastoi Ekun kaksintaisteluun, jolloin poliisi otti selostajan puhutteluun.

Airan ja Paavon elämät jatkuivat omilla tahoillaan. Yleisönsä silmissä molemmat paranivat kuin viini vanhetessaan ja nauttivat suurta kunnioitusta tahoillaan.

Paavo solmi vuonna 1990 toisen avioliittonsa, joka tällä kertaa kesti loppuun saakka. Hän työskenteli Yleisradiossa eläkepäiviinsä saakka ja selosti vielä kesällä 1994 Helsingissä järjestetyt yleisurheilun EM-kisat.

Aira avioitui Ekun kanssa vuonna 1973. Ekusta tuli arvostettu valosuunnittelija ja -taiteilija. Heidän liittonsa kesti yli 30 vuotta, kunnes he purkivat sen sopuisasti. 80. ikävuottaan lähestyvä Aira ajatteli kohdelleensa Ekkua liiankin hyvin eikä mies pärjäisi itsekseen, jos Aira vaikka sattuisi jonakin päivänä kuolemaan. Aira käski Ekun muuttaa toiseen taloon Hyrsylän mutkan tilalla. Avioliitto päättyi, mutta ystävyys ja naapuruus jatkui.

Paavoa Aira ei enää tavannut kuin ohimennen. Selostaja sairasteli vanhoilla päivillään ja kuoli keuhkokuumeeseen 24. lokakuuta 2016. Lähes sama kuolinpäivä oli osua Airallekin seitsemän vuotta myöhemmin.

Vielä viikkoa ennen kuolemaansa elämäniloinen ja ikäisekseen energinen, 96-vuotias Aira Samulin tuomaroi televisiossa Tanssii tähtien kanssa -kilpailua ja tanssi villisti macarenaa. 23. lokakuuta 2023 hän sai kotonaan Helsingissä aivoverenvuodon ja kuoli sairaalassa.

Aira ja Paavo, molemmat aikansa legendoja, näkevät nyt Hietaniemen hautausmaalla kenties tyytyväistä unta. Heidät muistetaan tekemästään työstä – ei keskinäisestä suhteestaan.

Lähteenä on käytetty Sauli Miettisen elämäkertateosta Uskomaton Aira Samulin (WSOY 2016).