Ahmakanta kasvaa: Suomessa elää jopa 400 ahmaa – kymmenen kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten – tästä on kyse
Suurin osa ahmoista elää poronhoitoalueen eteläpuolella. Niin sanottu metsäahmakanta kasvaa, tuntureilla elävä kanta taas ei.
Suomen ahmoilla menee mukavasti, ainakin jos vertaa viime vuosisadan lopun aallonpohjaan. Luonnonvarakeskus Luken marraskuun lopulla julkaiseman ahmakanta-arvion perusteella Suomessa elelee 390–400 ahmaa.
Ahmakanta on vankistunut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään ahmoja onkin kymmenisen kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa.
Ahma rauhoitettiin koko maassa 1982. Tuolloin koko kannan kooksi arvioitiin vain muutama kymmenen yksilöä. Täysrauhoitus loppui vuoden 2016 jälkeen, kun poronhoitoalueelle ryhdyttiin myöntämään vuosittain luvat kahdeksan ahman tappamiselle porovahinkojen vähentämiseksi.
Poronhoitoalueen ulkopuolella ahmoista elää nyt suurin osa, noin 230.
Ahmat ovat runsastuneet melkein koko maassa, myös poronhoitoalueen eteläosassa. Ainoan poikkeuksen muodostavat kolme pohjoisinta kuntaa, Enontekiö, Inari ja Utsjoki, joissa ahmakanta on viime vuosina pienentynyt. Pohjoisimmissa kunnissa elää nelisenkymmentä ahmaa poronhoitoalueen noin 160–170 ahman kannasta.
Syynä pohjoisimman Suomen ahmojen vähenemiseen Luke pitää Norjan puolen rajua ahmanmetsästystä.
Suomen ahmakanta jakautuukin selvästi kahtia. Pohjoisimpien kuntien ahmat kuuluvat skandinaaviseen kantaan. Muun maan paremmin voiva ahmakanta on taas osa Luoteis-Venäjällä elävää populaatiota.
