Vuonna 1960 Ranskan vallan alta itsenäistynyt Benin on noin 13 miljoonan asukkaan tasavalta Länsi-Afrikassa, ­Guineanlahden rannalla. Pikkuruisen valtion väki koostuu yli 42 etnisestä ryhmästä, ja maan pääkieli on ranska.

Yksi Beninin ­rajanaapureista on Togo, jossa moni ­täällä matkaileva myös piipahtaa. Kävijöitä hellii trooppinen ilmasto.

Asutus ja melko pienimuotoi­nen matkailu keskittyvät Beninin eteläosaan, ­rannikolle. Moni suomalainen tietää, että Grand-Popon ­rantakaupungissa toimii ­suomalais-afrikkalainen kulttuuri­keskus Villa Karo.

Beninin nähtävyyksiin kuuluu Abomeyn kaupunki, joka toimi 1600–1800-luvuilla ­vallinneen Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunkina. Abomeyssä sijaitsevat kuninkaalliset palatsit lukeutuvat Unescon maailman­perintökohteisiin. Ristiriitainen nähtävyys on fetissitori, jossa kaupataan muun muassa talismaaneja ja kuolleita eläimiä voodoorituaaleja varten. Torilla ei olla avomielisiä matkailijoille, joten siellä kannattaa käydä paikallisen oppaan kanssa.

Beninin suurin ­kaupunki ­Cotonou ansaitsee useamman päivän. Täällä on Länsi-­Afrikan laajin tori Dantokpa sekä taide­museo Fondation Zinsou. Erikoinen nähtävyys on ­L’etoile Rouge eli Punainen tähti -­monumentti. Venäjä lahjoitti sen vuonna 1975, kun Benin omaksui ideologiakseen marxismi-leninismin. Valtio palasi demokratiaksi vuonna 1991, mutta muistomerkki jäi.

Nokouéjärven keskelle tehtyä Ganvieta kutsutaan Afrikan Venetsiaksi. Se on ­tiettävästi maanosan suurin järven päälle rakennettu kylä. Ganvieen mennään ja siellä liikutaan moottori­veneellä. Kylässä on kouluja, kampaamoja, kauppoja ja jopa hotelleja. Jos haluaa yöpyä, kyydeistä on hyvä sopia vene­kuskin kanssa etukäteen.

Beninin pääuskonnot ovat animismi, jota seuraa noin puolet kansasta, sekä pienem­pinä suuntina kristinusko ja islam. Paikallinen sananlasku kuitenkin kuuluu: ”Mitä uskoa ihminen tunnustaakaan, yöllä kaikki harjoittavat voodoota.”

Beniniä pidetään voodoon synnyinseutuna. Animistisiin uskomuksiin perustuva voodoo (tai vodun, vodou) yhdistelee Länsi-Afrikan fon-, ewe-, mina- ja joruba-kansojen uskomuksia, jotka liittyvät usein luontoon.

Monet harjoittavat esimerkiksi kristinuskoa ja voodoota rinnakkain. Matkailija saattaakin yllättyä, kun alttarilla patsastelee eri uskontokuntien hahmoja merenjumala Mami Watan ja ukkosen­jumala Heviosson patsaista hindujumaliin ja Neitsyt Marian kuviin asti. Voodoorukouksissa saatetaan mainita myös Jeesus.

Voodoon perinteitä voi ymmärtää paremmin menemällä seuraamaan seremoniaa. Se onnistuu kyselemällä paikallisilta, sillä monet voodoopapit järjestävät sekä avoimia että ­yksityisiä tilaisuuksia. Niitä pidetään temppeleissä, joiden ­kuvaaminen on kiellettyä. Pääsy yksityis­seremoniaan maksaa 15–30 euroa.

Tapahtuma voi järkyttää kävijää, sillä niissä uhrataan usein eläimiä. Niin tavoitellaan vaikka­pa parempaa työtä tai ­avioelämää. Voodoo ei ole mitään turisti­viihdettä vaan uskon­suunta, joka on muokannut ­beniniläisten identiteettiä jo vuosi­satojen ajan.

”Kekeno! Kekeno!” Näin ­maassa tilataan zémidjan-­kyyti eli zemi, mopotaksi. Kekeno on fonin kielen sana moottori­pyörän omistajasta. Zemi taas tarkoittaa: ”Vie minut perille nopeasti.”

Virallisilla ­kuskeilla on alueensa ­värikoodin mukainen paita ja selässä rekisteri­numero. Vajaan euron kyydillä taittuvat lyhyet matkat kylien sisällä tai välillä, vaikkapa Grand-Poposta Coméen. Pitkille matkoille sopii puska­taksi, taxi brousse. Ne ahdetaan täyteen väkeä, mutta kympillä pääsee useita satoja kilometrejä.

Vuosina 1580–1720 arviolta yli miljoona afrikkalaista lastattiin Ouidahin kaupungissa laivoihin ja vietiin Amerikkaan orjiksi. He kulkivat Ouidahissa neljän kilometrin taipaleen, josta on nyt tehty vaikuttava ­muistoreitti. Siihen kuuluu kuusi kohdetta, kuten Chachan aukio, jossa orjat huutokaupattiin, sekä niin sanottu Unohduksen puu, jota orjat laitettiin kiertämään, jotta he unohtaisivat juurensa.

Ouidahista löytyy myös voodoolle pyhä Pyton-temppeli, Beninin ensimmäinen roomalaiskatolinen basilika vuodelta 1989 sekä historiallinen taidemuseo. Beninin presidentti Patrice Talon sekä Afrikan ”ykkösdiiva”, arvostettu laulaja-lauluntekijä Angélique Kidjo ovat kotoisin täältä.