Apu

8 x Teemu Selänne



8 x Teemu Selänne

Teemu Selänteestä on tullut jääkiekon ilmiö ja legenda. Listasimme Selänteen uran päättymisen kunniaksi kahdeksan merkittävää asiaa, joista Suomen suurin kiekkoilija on tehty.
Teksti Apu-toimitus

1 Intohimosta. Huippu-urheilijan tärkein työkalu on intohimo. Ilman intohimon tuomaa tinkimättömyyttä ei voi tulla parhaaksi. Sen avulla tekee kaikkensa päämääränsä eteen. Onnistumiset antavat paljon, mutta epäonnistumisetkin on opittava kohtaamaan – parhaat joutuvat tekemään sen koko maailman edessä.

Teemu Selänne, 43, on jakanut onnistumisen hetkiä yleisön kanssa tuhansia kertoja. Los Angeles Kingsin kotihalliin Staples Centeriin 17.5.2014 kokoontunut yleisö muistaa tällaisen hetken. Vaikka Teemu Selänteen edustama Anaheim Ducks on häviämässä ottelun 6–2 ja putoamassa NHL:n pudotuspeleistä, on yleisöllä vain yksi sankari. Minuutteja ennen viimeisen erän loppumista yleisö nousee osoittamaan suosiota. Huuto yltyy, kun Selänne luistelee pelaamaan NHL-uransa viimeisen vaihdon.

Ottelun päättyessä Selänne näyttää totiselta. 22 NHL-vuoden aikana Selänne on ehtinyt kokea monta pettymystä. Tänä iltana päällimmäinen tunne Staples Centerissä on kuitenkin haikeus. Kingsin pelaajat hakkaavat mailoja jäähän osoittaakseen kunnioitusta Selänteen uralle. Selänne haukkoo henkeä, pidättelee ehkä kyyneleitä. Sitten on hyvästien aika.

Yleisön mylviessä Selänne seisoo Ducksin kanssa jäällä. Hän katsoo kysyvänä joukkuekavereihinsa. Tätä pelikuvioita ei ole selvästikään harjoiteltu. Selänne lähtee luistelemaan muiden mukana kenttää ympäri, tervehtii yleisöä mailaa nostellen ja jättää hyvästit joukkueensa kanssa.

Hetkessä kaikki on ohi. Numero kahdeksan, elävä legenda, Suomen rakastetuimman lajin kautta aikojen paras yksilö poistuu viimeisenä kentältä.

2 Sosiaalisuudesta. Kaikki alkoi myrskyisenä aamuyönä Sandön saareen ankkuroidusta veneestä, jossa Liisa ja Ilmari Selänne yöpyivät neljävuotiaan Panu-poikansa kanssa. Perhe oli palaamassa kesälomaretkeltä Haapsaaresta. Liisan laskettuun aikaan oli vielä kolme viikkoa, kun supistukset alkoivat.

Selänteet ajoivat veneellä Turkuun, jossa Liisa otettiin kiireellisesti sisään yliopistolliseen keskussairaalaan. Etuajassa alkanut synnytys ei ollut ainoa yllätys. Yhden vauvan sijasta vauvoja syntyisi pian kaksi!

Ensin syntyi Teemu Ilmari Selänne, 3 040 g ja 50 cm, 20 minuuttia myöhemmin kaksoisveli Paavo Eemil, 3 650 g ja 51 cm.

Ilmari Selänne teki insinöörin töitä ja kirjoitti freelancerina juttuja lehtiin. Vanhainkodin johtajana työskennellyt Liisa Selänne jäi kaksosten synnyttyä kotiin perhepäivähoitajaksi. Perhe muutti kaksosten syntymän jälkeen Lauttasaareen kolmen huoneen asuntoon.

Nuoren perheen talous oli tiukilla, vaikka suoranaista puutetta ei ollut mistään. Perhe teki lähes kaiken yhdessä: veneretkiä saareen, uintiretkiä meren rantaan, jopa isän työmatkoilla oltiin mukana.

Kotona oli päivittäin omien poikien ja heidän kavereidensa lisäksi neljä päivähoitolasta. Ilmari Selänne arvelee sen ruokkineen Teemun sosiaalista luonnetta. Kun kaksoset olivat viisivuotiaita, perhe muutti Espoon Nöykkiöön. Esikoulussa opettaja kiitteli kaksosten iloisuutta ja tasapainoisuutta.

Nöykkiöntien pihalla kaksoset pääsivät kavereineen pelaamaan mielin määrin. Kavereita Teemu sai ensin naapurin pojista, myöhemmin koulusta ja urheilun parista. Koulussa hän oli usein huomion keskipisteenä. Tunnollisempi Paavo joutui jarruttelemaan usein vauhdikkaampaa veljeään.

3 Monipuolisuudesta. Ensimmäiset luistimet Teemulle ostettiin, kun hän oli neljävuotias. Vanhemmille oli tärkeää, että lapset viihtyisivät ulkoleikeissä talvellakin. Pojat harrastivat jo ennen kouluikää monipuolisesti liikuntaa: uimista, hiihtoa ja pallopelejä.

Teemun ensimmäinen urheiluseura oli Espoon Palloseura, jossa hän pelasi ensin jalkapalloa. Jääkiekon pariin hän päätyi samassa seurassa kahdeksanvuotiaana koulukavereiden innostamana.

Tuohon aikaan alakouluikäiset harjoittelivat ja pelasivat jääkiekkoa ulkojäillä. Teemun ensimmäiset kiekkokaudet jäivät lyhyiksi, sillä leutoina talvina kausi kesti marraskuusta helmikuuhun. Joskus kotipihalle jäädytettiin jäärata, mutta yleensä pojat kävivät luistelemassa vapaa-aikana läheisellä Kivenlahden kentällä.

Naapurin poikien isä huomasi ensimmäisenä, että Teemu oli poikkeuksellisen nopea. Hän patisti poikia maastojuoksukilpailuun, jonne Teemu lähti intoa puhkuen, Hän voitti kultamitalin 3 000 metrin maastojuoksusta. Elettiin vuotta 1978.

Mitä enemmän ikää kertyi, sitä enemmän Selänteen kaksoset harrastivat: yleisurheilua, jalkapalloa, jääkiekkoa ja jääpalloa. 10-vuotiaana kaksoset pääsivät hallisarjaa pelaavaan Espoon Jääklubiin ja jääkiekkoharjoittelusta tuli tavoitteellisempaa. Teemu pelasi seuran ykkösjoukkueessa. Paavo oli maalivahtina kakkosjoukkueessa. Teemu pelasi myös samassa seurassa jalkapalloa aina maajoukkueringissä asti.

EJK:n vuonna 1970 syntyneiden joukkueessa pelasi useita tulevia kiekkoammattisia. HIFK:n uusi päävalmentaja, entinen ammattikiekkoilija Antti Törmänen, oli yksi Teemun lapsuus- ja nuoruusvuosien kiekkokavereista.

– Teemu oli erittäin vilkas, energinen ja sosiaalinen kaveri. Hän oli koko ajan liikkeessä ja teimme yhdessä kaikenlaista. Myöhemmin, noin 13-vuotiaina aloimme harjoitella venyttelyä. Kilpailimme siitä, kumpi venyy paremmin. Spagaatti onnistuu vielä molemmilta.

Ilmari Selänne jutteli ammattilaisten kanssa nuoren kiekkoilijan harjoittelusta. Hän teetti Teemulla kotiharjoittelua ja painotti juuri venyttelyn tärkeyttä. Isä seurasi yleensä kaikki poikien harjoitukset. Perheeseen hankittiin myös asuntovaunu, jolloin vanhemmat pystyivät kulkemaan mukana pidemmillä turnausmatkoilla.

Teemu piti isän kanssa käymistä palautekeskusteluista harjoitusten ja pelien jälkeen. Kotimatkalla autossa puitiin onnistumiset ja epäonnistumiset. Teemu halusi aina ”puhua lätkästä” ennen nukahtamista.

– Isällä oli hyvä taktiikka. Jos olin onnistunut, hän kertoi, mitä olisin voinut tehdä pelissä paremmin. Jos taas hävisimme ja olin mieli maassa, hän muistutti onnistumisista, Teemu sanoo.

Vaikka Selänne oli nopea ja hyvä pelaaja, hän ei ollut EJK:n joukkueen paras. Myöhemmin SM-liigassa pitkän uran tehnyt Juha Ikonen oli nuoren joukkueen tähti.

– Ei kukaan meistä tuolloin uskonut, että pelaamisesta tulisi ammatti, saati, että joku meistä pelaisi vielä joskus NHL:ssä, Törmänen muistelee.

Vaikka vanhemmat olivat päivittäisen kuskaamisen vuoksi vahvasti mukana harrastamisessa, he olivat välillä huolissaan Teemun omistautumisesta urheiluun. Pojalla ei riittänyt innostusta opiskeluun. Edes sarjakuvalehtien lukeminen ei liikkuvaista Teemua kiinnostanut ja läksyt hän kopioi usein tunnollisemmalta Paavolta. Kaksosille asetettiinkin kotona tiukat säännöt. Pelivarusteet oli laitettava itse kuivumaan. Unesta ei tingitty. Teemu meni vielä 15-vuotiaana nukkumaan yhdeksältä.

Vanhemmat halusivat painottaa käytöstapoja myös kentällä. He näyttivät Teemulle kaikki lehtijutut, joissa pelaajaa kutsuttiin herrasmiespelaajaksi.

Jääkiekko oli tuolloinkin kallis harrastus. Teemu joutui tekemään töitä turnausmatkojen ja pelivarusteiden eteen. Hän jakoi kaksi kertaa viikossa ilmaisjakelulehtiä lähialueen kerrostaloihin. Kun EJK:n joukkue teki hyvin menneen kauden kunniaksi turnausmatkan Kanadaan, pystyttivät pelaajat matkakassan kartuttamiseksi vaalimainoksia. Turnausmatka maksoi yhdeltä pelaajalta 12 000 markkaa. Koska summa oli suuri, vain toinen kaksosista pystyi lähtemään matkalle. Lahjakkaampi Teemu pääsi isänsä kanssa reissuun.

4 Vastoinkäymisistä. Menomatkalla Toronton Esso Challenge Cupiin 11-vuotias Teemu näki New Yorkissa ensimmäisen NHL-ottelunsa. Hän oli sairastunut matkalla kuumeeseen, mutta hänet valittiin Toronton turnauksessa parhaaksi pelaajaksi. Ilmarille sanottiin, että Teemu tulisi pelaamaan vielä joku päivä maajoukkueessa.

Teemulla oli 14-vuotiaana vaikea kausi: penikkatauti vaivasi jalkoja ja maalinteosta ei tullut mitään. Kerrotaan myös, että Ilmari Selänteellä menivät sukset ristiin EJK:n silloisen valmentajan kanssa, joka antoi isän mielestä Teemulle liian vähän peliaikaa. Teemu vaihtoi usean muun EJK:laisen kanssa joukkuetta Jokereihin, jonka valmentajana oli entinen maajoukkuepelaaja Leo Äikäs. Leosta tuli Teemulle Jokeri-vuosina kuin toinen isä.

Murrosiästä Teemu selvisi urheilun avulla. Kun vanhempien auktoriteetti hiipui, valmentajat ja joukkue ottivat sen paikan.

Jokereista Teemu bongattiin 15-vuotiaana myös ikäluokkansa maajoukkueeseen. Selänteen läpimurtokausi oli vuonna 1987–1988, jolloin hän voitti Jokereiden A-junioreissa mestaruuden. Hän teki Tšekkos-lovakiassa 18-vuotiaiden EM-turnauksessa yhden tärkeimmistä maaleistaan. Neuvostoliittoa vastaan tehdyn maalin näki nimittäin muun muassa Winnipegin kykyjenetsijä Mike Smith. Turnauksessa pikkuleijonat voittivat EM-hopeaa. Seuraavana keväänä Winnipeg varasi Teemun ensimmäisellä kierroksella.

Jokerivuodet olivat Teemulle itsenäistymisen aikaa. Kun kaksoset täyttivät 15 vuotta, Liisa ja Ilmari Selänne ilmoittivat eroavansa. Sopimus erosta oli tehty jo aikaisemmin, mutta he olivat halunneet odottaa kaksosten kasvamista.

– Ei oltu ikinä nähty, että mun isä ja äiti riitelee. He olivat peittäneet sen hyvin ja yrittäneet antaa meille terveen kodin, Teemu toteaa erosta Sel8nne-elokuvassa.

Liisa muutti yhteisestä kodista Helsinkiin ja Ilmari jäi asumaan poikien kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin Ilmari lähti kahdeksi vuodeksi kehitysaputöihin Afrikkaan ja avioitui naisystävänsä Kirsin kanssa.

Isoveli Panun päihteiden ja huumeiden käyttö on aiheuttanut huolta Selänteen perheessä.

– Panun hälyttävä esimerkki näytti, että tohon hommaan ei Paavon kanssa lähdetä, Teemu toteaa elokuvassa.

Selänne kertoo pitävänsä vuosittaisessa budjetissa ”mopon per vuosi” verran rahaa nykyään päihteistä kuivilla olevalle Panulle. Kävipä Teemu sujauttamassa 500 markan setelin Panulle vankilaankin.

1980-luvun loppuvuosina suuri yleisö oppi kuitenkin tuntemaan positiivisen Teemu Selänteen. Tuon vielä pyöreäposkisen kiekkoilijan, joka työskenteli ennen illan pelejä päiväkodissa lastenhoitajana.

Syksyllä 1988 kuhina Teemun ympärillä oli jo sen verran kova, että monet liigajoukkueet lähestyivät Teemua. Selänne kuunteli kuitenkin sydäntään ja jäi ykkösdivisioonassa pelaaviin Jokereihin, jota valmensi yhä Teemulle tärkeä Äikäs. Seuraavana keväänä Teemu oli mukana ratkaisemassa Jokereiden nousua SM-liigaan.

Ensimmäinen kausi SM-liigassa meinasi katkaista koko kiekkouran. Selänne loukkaantui taklaustilanteessa vakavasti ja kausi oli pilalla. Tauolta Teemu palasi entistä voimaantuneempana ja  voitti seuraavana vuonna Jokereiden kanssa SM-kultaa. Mestaruus ruokki Teemu-ilmiötä entisestään, hänestä tuli maan kiinnostavimpia urheilijoita. Selänne vakiinnutti myös paikkansa maajoukkueessa.

5 Roolista kentällä. Kesällä 1992 Selänne teki Jetsin kanssa 2,7 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen. Hän nousi suoraan liigan kymmenen parhaiten palkatun pelaajan joukkoon. Selänne osoittautui vähintään hintansa veroiseksi. Hän teki jo viidennessä ottelussa hattutempun, kolme maalia samassa ottelussa. Maaliskuun alussa hän rikkoi NHL:n tulokkaiden ennätyksen tekemällä 54:nnen maalinsa. Sen kunniaksi ottelu keskeytettiin ja Paavo Selänne ajoi jäälle Jetsin Teemulle lahjoittamalla Jeep Grande Cherokee -farmariautolla. Jetsien omistaja Barry Shenkarow ojensi Selänteelle kullatun mailan. Yhteensä hän teki tuona kautena 76 maalia, mikä on vieläkin NHL:n tulokasennätys.

– Alokaskaudella Selänne lunasti itselleen kentällä fyysisen koskemattomuuden. Taitopelaajaa suojeltiin, ja hän sai vapautuksen puolustusvelvoitteesta. Se ei ollut Selänteen itsekkyyttä, vaan silloinen yhden pelisuunnan taktiikka mahdollisti sen. Hän sai lentävän lähdön NHL:ssä, mutta hänestä olisi tullut  liigassa iso pelaaja ilman sitäkin, Avun urheilutoimittaja Susanna Luikku arvioi.

Selänteestä tuli Winnipegissä ilmiö. Pienen kaupungin keskinkertaiseen joukkueeseen oli saapunut valovoimainen tähti. Otteluiden jälkeen Teemu jakoi nimikirjoituksia autosta tuntikausia pakkasessa odottaneille faneille. Pelitaitojen lisäksi Teemun vaatimattomuus teki winnipegiläisiin vaikutuksen. Selänne asui avovaimonsa Sirpan kanssa keskiluokkaisella omakotitaloalueella menestykseen nähden vaatimattomassa asunnossa. Naapurin pojat soittivat usein ovikelloa ja pyysivät Teemua pihapeleihin. Yhdessä kuvassa hymyilevä Teemu seisoo puvunhousut ja kauluspaita yllä pelaamassa katulätkää.

Seuraavat kaudet Winnipegissä eivät olleet yhtä menestyksekkäitä. Selänne kärsi loukkaantumisista. Kolmannella kaudella, NHL:n työsulun aikaan, Selänne pelasi muutaman ottelun Jokereissa. Vuonna 1996 Teemu myytiin Anaheim Ducksiin. Päätös oli Winnipegin johdolle vaikea. Talousongelmissa painiva Winnipeg myytiin Phoenixiin.

Anaheim Duckseissa Teemu sai ketjukaverikseen Paul Kariyan. Kaksikko oli jäällä tehokas ja heistä tuli myös hyvät ystävät. Selänne voitti ensimmäisinä Anaheimin-vuosinaan kaksi kertaa maalikuninkuuden. 2000-luvulla Selänne lähti Anaheimista San Joseen hakemaan joukkuemenestystä. San Josesta Selänne siirtyi suuren unelmansa perässä Coloradoon, jossa hän taisteli peliajasta kipeän polven kanssa. Sisäpiireissä pidettiin varmana, että Selänteen ura olisi ohi vuonna 2004. NHL:n työsulku 2004–2005 saattoi pelastaa Selänteen uran. Tuona aikana hän palasi kotiin, opetteli uusia harjoitusmetodeita ja ortopedi Ismo Syvähuoko leikkasi Selänteen vasemman polven – vielä kerran.

Selänne palasi huipulle seuraavana kautena Anaheim Ducksissa. Hyvin kuluneen kauden jälkeen Selänne uskoi, että Stanley Cup -mestaruus voisi olla Ducksissa mahdollinen. Selänne oli valmis joustamaan palkastaan neljä miljoonaa dollaria, jotta joukkueeseen saataisiin puuttuva linkki. Linkki oli puolustaja Chris Prongerin, jolla oli suuri rooli kesäkuussa 2007, kun Ducks voitti Stanley Cupin. Mestaruuden varmistuttua Selänne ei pidätellyt kyyneleitään. Niitä tuli suorastaan valtoimenaan.

– On ollut aikoja, kun en ole ikinä uskonut, että tämä tulee tapahtumaan, Selänne totesi mestaruuden ratkettua.

Selänne päätti lopettaa huipulla. Seuraavana syksynä hän kuljetti poikiaan harjoituksiin ja treenasi satunnaisesti kuntosalilla. Anaheimin otteluita katsoessaan hän huomasi haluavansa takaisin kentälle. Joulukuussa Selänne palasi NHL-kaukaloon, 37 vuoden ikäisenä.

– Selänne on ollut vanhempana kokonaisvaltaisempi pelaaja. Hän on kiinnittänyt huomiota ruokavalioonsa nopeuden säilyttämiseksi. NHL:ssä sekunnin puolikas nopeudessa on ratkaiseva. Fysiikan ja nopeuden lisäksi Selänteellä on poikkeuksellinen pelinlukutaito. Yksi tuhannesta kiekkoilijasta osaa lukea peliä kuten Selänne, Luikku sanoo.

Vaikka Selänne pystyi pelaamaan NHL:ssä 43-vuotiaaksi asti vakuuttavasti, viimeiset kaudet eivät olleet ihan sellaisia, mitä hän oli ajatellut. Oli NHL:n työsulku, peliaikaakin tuli vähemmän. Teemu sanoo, että Sotšin olympialaiset olivat yksi motivaattori jatkaa uraa vielä yhden kauden verran.

– Sotšin olympialaisissa Selänne näytti, että hän on edelleen fyysisesti kova pelaaja. Hän tunki ahtaisiin väleihin ja oli hyvä maalintekijä. Erkka Westerlund osasi myös antaa hänelle sopivan roolin, Luikku sanoo.

Olympiapronssi Sotšissa päätti Selänteen maajoukkueuran.

– Sotšin pronssi on viimeisen kauden hyvä muisto, se pelasti kauden. NHL:n jäähyväiset olivat ikimuistoisimmat, kun tiesi, että siihen ura loppuu. Tavallaan olin myös odottanut sitä hetkeä, että pääsisin seuraavalle sivulle elämässäni, Teemu sanoo.

6 Perheestä. Samaa ovat odottaneet myös Sirpa (o.s Vuorinen) Selänne ja parin lapset Eemil, 18, Eetu, 16, Leevi, 13 ja Veera, 6. Sirpa on hoitanut perheen ja arjen pyörityksen koko parin 25-vuotisen yhdessäolon ajan. Silti hän ei ole halunnut vaikuttaa Teemun uran jatkumiseen.

– Olen aina sanonut Teemulle, että älä vain laita minun syyksi sinun pelaamattomuutta tai pelaamista. Olisi kurjaa, jos Teemu tulisi joskus sanomaan, että sinun takia uhrasin urani, Sirpa sanoo.

Sirpa painotti myös kesällä, vielä Teemun Jokeri-huhujen velloessa, että perheen koti pysyy Anaheimissa, päätti siippa KHL-urastaan mitä hyvänsä.

Perhe on yksi tärkeä syy uran päättämiselle. NHL:ssä matkapäiviä kertyy vuodessa lähemmäs sata. Eemilin synnytys käynnistettiin Teemun peliaikataulujen mukaan. Nyt Eemil asuu todennäköisesti viimeistä vuotta kotona ennen opiskelemaan lähtemistä.

Sirpa ja Teemu tapasivat, kun Teemu oli 19. Nuorten äidit olivat keskenään kavereita, ja lapset olivat tavanneet toisensa leikki-iässä. Kun Paavo pääsi ylioppilaaksi, Sirpa saapui vanhempiensa kanssa Selänteille kylään. Sirpa muistelee Sel8nne-elokuvassa Teemua rohkeana poikana, joka esitteli hänelle rikkinäisiä verkkareitaan. Illan jälkeen Teemu pyysi äitiään selvittämään, onko Sirpa varattu.

Pari alkoi seurustella vuonna 1989. Kun Teemu lähti Winnipegiin, Sirpa viimeisteli fysioterapian opintonsa ja matkusti perässä. Pari avioitui vuona 1996.

– Olemme aina jakaneet asiat ja puhuneet puhelimessa pelien jälkeen. Viihdymme toistemme seurassa, Sirpa sanoo.

Teemu sanoo, että hänellä on yhä kivaa Sipensä kanssa.

– Kyllä jonkinlainen mustasukkaisuus kuuluu parisuhteeseen. Poden itsekin sitä ajoittain. Olemme molemmat helppoja ihmisiä ja sopeudumme erilaisiin tilanteisiin.

Teemu kertoi Avulle kesällä 2011, että toisen helliminen on tärkeää.

– Päivittäin sanon Sirpalle, että tykkään. Toista on myös hyvä kosketella ja kehua päivittäin. Hemmottelen vaimoa myös kokkaamalla. Pihvit ovat bravuurini. Pojatkin intoilevat niinä päivinä, kun iskä tekee pihvejä.

Vaikka Sirpa on julkisuudessa kertonut, että suhteessa on ollut vuosien aikana kriisinsä, pari vaikuttaa aidosti onnelliselta. Sirpa Selänteessä on samaa hyväntuulista karismaa kuin miehessään. Hän on tottunut miehensä ympärillä pyörivään sirkukseen.

– Selänteet ovat lämpimiä, aitoja ja maanläheisiä ihmisiä. Ihailen, miten hyvin he ovat kasvattaneet lapsensa. Sirpasta on tullut kiekkovaimojen emo. Hän järjestää kesällä yhteisen illanvieton Bermuda-turnauksen jälkeen, kiekkovaimo Piritta Hagman sanoo.

Selänteiden kaikki kolme poikaa pelaavat tosissaan jääkiekkoa. Eetu Selänne varattiin toukuussa Amerikan junioriliigaan, USHL:ään. Veera ratsastaa ja voimistelee.

– Haaveilen nyt yhteisestä perheajasta, että voimme jakaa enemmän arjen touhuja ja lasten kuljetuksia. Ja että pääsisimme matkustelemaan perheenä, Sirpa sanoo.

7 Persoonasta. Luontainen johtaja. Loistava pelaaja, mutta vielä loistavampi ihminen. Positiivinen. Sosiaalinen. Aikuinen pikkupoika. Hyväsydäminen. Maanläheinen. Mahdoton korvata.

Teemu Selänteestä mielipidettä kysyessä ei ylistyssanoista tule loppua. Selänne täytyy tavata, ennen kuin ymmärtää, mihin hänen ylistyksensä perustuu.

Bermudan kannu -turnaus on perinteinen kiekkoväen tennisturnaus, joka kuuluu myös Teemun kesäohjelmaan. Heinäkuun alussa 2014 Kalastajatorpan tenniskentällä suomalaisilla on harvinainen mahdollisuus nähdä Teemu Selänne ja nähdä, millaista on olla Teemu Selänne.  Tähden ottelua seuraakin kentän laidalla satapäinen lauma katsojia. Kun Teemun peli loppuu, lauma piirittää Teemun. Keski-ikäinen nainen nojautuu Teemun kainaloon kuvan ottamista varten. Lippispäinen poika ojentaa jääkiekkokorttia ja mumisee jotain nimmarista maahan katsoen. Teinityttöjen lauma kikattaa.

Teemu ottaa koko lauman haltuun ja pian kehittyy jokin sisäpiirin vitsi tyttöjen kanssa. Lippispäiseltä pojalta Teemu kyselee, miten pelit ovat sujuneet. Kainaloon pyrkineen naisen miehelle lähtee terveiset.

Teemu Selänteen karisma perustuu toki työn tuomalle arvostukselle ja sankaruudelle. Mutta se perustuu myös sille, että hän osaa kohdata jokaisen ihmisen tasavertaisena. Hän on aidosti positiivinen ihminen, ja luo ympärilleen hyväntuulisen ilmapiirin. Toisaalta supertähtenä Selänne on asemassa, jossa muut hoitavat ikävät asiat hänen puolestaan. Nytkin ottelujärjestäjä tulee vinkkaamaan Teemun pelikentälle, jossa muut pelaajat odottavat pelin alkua.  Teemu kirjoittaa vielä muutaman nimikirjoituksen ja vaihtaa kuulumisia jonkun puheille tulleen tutun kanssa. Ehkä tämän takia Selänne on usein myöhässä.

Selännettä itseään liika hehkutus joskus nolottaa.

– Tunnen itseni samanlaiseksi kaveriksi, joka lähti parikymppisenä täältä maailmalle. Olen edelleen utelias ja iloinen. Osaan nauttia elämästä ja pitää hauskaa. Ehkä järkeä on kokemuksen myötä tullut lisää. Muutama autokin on enemmän.

Vaimo on samaa mieltä.

– Teemu on muuttunut vuosien myötä rauhallisemmaksi ja seesteisemmäksi. Hän arvostaa enemmän perusasioita elämässä. Perhe on ollut aina hänelle tärkeä.

Laaja ystäväpiiri on Selänteelle myös tärkeä. Kesälomalla Teemu nähdään usein yöelämässä iso kaveriporukan kanssa. Naisia pyörii karismaattisen tähden ympärillä jonoksi asti. Teemu on ystävilleen avokätinen isäntä, mutta hänen luottamuksensa voi rikkoa vain kerran. Sel8nne-elokuvassa Teemun kaveri kertoo ystävästä, joka myi Selänteiden hääkuvat eteenpäin. Siitä lähtien hän on ollut entinen ystävä.

8 Perinnöstä. Tammikuu on NHL-pelaajalle kuin marraskuu SM-liigakiekkoilijalle. Ratkaiseviin otteluihin on aikaa, pelejä on enemmän tahkottavana kun niitä on takana. Ducksien kotihallin, Honda Centerin käytävillä käy kuhina. Suomalainen tuntee paitamerta katsellessa pientä kansallisylpeyttä. Lähes puolissa fanien paitojen selkämyksessä lukee Selänne, 8.

Jääkiekko on Amerikassa pieni laji. Siihen nähden Selänne on Anaheimissa iso tähti. Tämä ilta ei ole pelin kannalta Teemun, mutta yleisöä se ei näytä haittaavan. Pelaajaesittelyissä hän saa aikaan suurimman huutomyrskyn. One more year Teemu -lakanoitakin on esillä. Teemu on Anaheimissa yhtä rakastettu kuin Suomessa.

– Ehkä Selänne on opettanut sen, että asioita ei aina tarvitse tehdä hampaat irvessä, vaikka ne tekee täysillä. Valmennuksellisesti se tarkoittaa uusien selänteiden erikoisosaamisen myöntämistä. Tämä ei tarkoita kurittomuutta ja laiskuutta, vaan lahjakkuuden tunnustamista, Luikku sanoo.

Selänne aikoo keskittyä uran jälkeen bisneksiin ja perheeseen. Hän on sijoittanut miljoonaomaisuuttaan muun muassa kiinteistöbisnekseen. Laguna Beachilla sijaitsee Selanne Steak Taverna. Sirpa Selänne sanoo paikan kiinnostavan myös meikäläisiä, pihviravintolassa käy 2–12 suomalaista päivässä. Muut Selänteen haaveet ovat perinteisiä.

– Toivottavasti olen kahdenkymmenen vuoden kuluttua onnellinen. Voin tehdä elämässä yhä kivoja juttuja. Asumme vielä Amerikassa, mutta vietämme kesät Suomessa. Ja olisi kiva, jos oltaisiin Sirpan kanssa mummuja ja pappoja.

Tänä kautena Teemu on ollut esillä enemmän kuin aikoihin. Sel8nne-elokuva osoitti, että hänen tekemisensä kiinnostavat suomalaisia. Ari Mennander on kirjoittanut Selänteestä kirjan, joka julkaistaan 18. syyskuuta. Sen julkaisua lykättiin viime syksynä vuodella. Moni ehti pohtia, mitä uutta kirja voi Teemusta enää avata.

On yksi kysymys, jota kukaan ei ole tohtinut Teemulta kysyä.

Viime syksynä Ilmari Selänne kertoi 7 päivää -lehdelle, ettei hän ole kaksosten biologinen isä. Selänteen isäksi on monessa yhteydessä spekuloitu turkulaista maajoukkuekiekkoilijaa Seppo ”Pappa” Lindströmiä. Tavallaan asialla ei ole mitään väliä, sillä Ilmari Selänne on Teemun todellinen isä. Hänestä olisi tuskin kasvanut huippu-urheilijaa ilman Ilmaria. Mutta olisiko hänestä kasvanut huippu-urheilijaa ilman biologisen isänsä geenejä? Onko Teemu tiennyt isä-asiasta aina vai onko se selvinnyt hänelle vasta aikuisena, jäänee arvoitukseksi.

On kiinnostavaa nähdä, millaisia jääkiekkoon liittyviä tehtäviä Selänteelle tarjotaan. Ducksin organisaatio on luvannut hänelle vapaat kädet. Tuskin maajoukkuekaan häntä unohtaa.  Vakituinen valmentaminen ei matkustamiseen kyllästynyttä Selännettä kiinnosta. Voiko intohimo tuoda Selänteen lajin pariin, vielä kerran?

– Pitäisi tapahtua ihme, että jonakin aamuna heräisin ja haluaisin pelata. Henkisesti olen lopettanut. On selvää, että samanlaista intohimon kohdetta kuin lätkä en tule enää löytämään. Mutta kyllä tämä oli nyt tässä.

Selänteen vuodet

SM-liiga: Kaksi kautta 1990–1992. Suomenmestaruus Jokereissa keväällä 1992. Valittiin vuoden herrasmiespelaajaksi sekä palkittiin parhaana maalintekijänä.

NHL: Pelasi 21 kautta ja 1 451 ottelua. Teki 684 maalia, mikä on 11:nneksi eniten koko liigassa. 773 syöttöpistettä ja yhteensä 1 457 teho­pistettä. Parhaan tulokkaan Calder Trophy -palkinto 1992–1993.

A-maajoukkukkue: 4 olympiamitalia, 2 MM-mitalia sekä toinen sija maailmacupista.

Teksti Emilia Saloranta

Kuvat A-lehtien kuva-arkisto ja Lehtikuva

Lähteet: Ilmari Selänne: Teemu (WSOY 1993), Sel8nne-elokuva, Teemu, Sirpa ja Liisa Selänteen Avulle antamat haastattelut vuosina 2011–14,

viimeksi Bermuda-turnauksessa kesällä 2014.

Julkaistu: 12.9.2014