Näin Apu-retkikunta valloitti yli seitsemän kilometriä korkean Pik Leninin 1985 Tadžikistanin ja Kirgisian rajalla

Vuonna 1985 toimituspäällikkö Matti Saari kirjoitti Apu-lehdessä: ”Olimme nyt viimeisenä päivänä tulleet kohtaan, missä jokainen virhe olisi kohtalokas. Jokainen kompastuminen, jääraudan takertuminen lahkeeseen, horjahtaminen, edellä kulkevan liukastuminen, ja mikä tahansa rytmin menetys, kaikki saattaisivat johtaa putoamiseen ja se olisi pitkä putoaminen. Harjanne kapeni koko ajan ylös mentäessä, vasemmalla ammotti tyhjyys. En enää katsellut ­maisemia. Seurasin vain jalkojeni hitaita liikeratoja.

Lumi tuiskusi pitkin vuorenharjanteen pintaa, hyinen pakkanen puri vaatteiden läpi ja tuuli iski vihaisesti paksujen hansikkaiden verhoamiin sormiin. Välillä oli pysähdyttävä haukkomaan henkeä ohuessa ilmassa. Matka lyheni hitaasti. Kukaan ei puhunut mitään.”

Jossain edessä häämötti Pik Lenin -nimisen vuoren huippu. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana.