Rakkaudesta lukemiseen.

Morgan Freeman: Lapset ovat elämän paras lahja

Morgan Freemanin hulluin fanikohtaaminen oli se, kun nainen pyysi kadulla nimikirjoitusta rintoihinsa. – Kieltäydyin kunniasta.

Hollywoodin supertähti Morgan Freeman kertoo Avulle, että elämä on tuonut eteen rakkauksia ja hämmentäviä elämänkäänteitä.

Morgan Freeman, 79, karismaattinen vanha herra, nauttii verkkaisesta elämästä. Matalalla, rauhallisella äänellä hän kuvailee, miten hyvä päivä alkaa.
– Juon kupin kahvia, ratkon ristisanatehtäviä naisystäväni kanssa ja käyn punttisalilla. Sitten jatkan golfkentälle, hän kertoo, kun tapaamme New Yorkissa.

Palveluksessanne, Miss Daisy toi Freemanille Oscar-ehdokkuuden vuonna 1989. 

Morgan Freeman syntyi näyttelijäksi

Pitkän linjan näyttelijä on konstailematon; hän ei suolla tyhjänpäiväisiä korulauseita, vaan on lyhytsanainen ja asiapitoinen. Elämänkokemus huokuu tarinoista, mutta suoria neuvoja häneltä ei saa. Kun niitä kysyy, Freeman vänkää hyväntuulisesti vastaan. 
Haastattelutilanteidenkin ulkopuolella hän on hauska ja sarkastinen tarinankeroja, joka jää helposti suustaan kiinni. 
– Kasvoin vaatimattomissa olosuhteissa. En ole unohtanut taustojani. Inhimillisyys on minulle yhä tärkeää. Toki kehut mairittelevat mieltäni, mutta olen kuin kuka muu tahansa. Herään aamulla, puen vaatteet päälle ja pistän jalan toisen eteen.
Nuorempana mestarinäyttelijä oli täynnä draivia. Opettajan ja parturin nuorin lapsi tiesi jo pikkupoikana Mississipissä, että oli syntynyt näyttelijäksi.
Kun vanhemmat muuttivat töiden perässä Chicagoon, Morgan jäi isoäitinsä luokse asumaan muutamaksi vuodeksi. He elivät vaatimattomasti 120 dollarilla kuukaudessa.
– Moraalini on peruja noilta ajoilta. Opin, että olen huono valehtelija ja varastaja, joten päätin elää kunniallisesti.

Armoton-elokuvan (1992) ohjasi näyttelijä- ja ohjaajakollega Clint Eastwood. 

Ensimmäinen esiintyminen

Nuori Morgan katsoi lännenelokuvia ja seurasi Humphrey Bogartin, James Cagneyn ja Edward G. Robinsonin elokuvia. Suurin innoittaja oli kuitenkin Sidney Poitier. Idolinsa elokuvia katsoessa Freeman uskoi, että hänestäkin voisi tulla näyttelijä.
Kun mummi kuoli, Morgan muutti vanhempiensa luokse Chicagoon. Siellä hän esiintyi ensimmäisen kerran yleisölle kahdeksanvuotiaana.
– Lavalla oleminen tuntui minusta heti luonnolliselta. Opettelin vain vuorosanat. Siitä lähtien olen aina tuntenut oloni voimakkaaksi, kun esiinnyn.

Rita Hayworth – avain pakoon (1994) perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin.

Näyttelijä etsi paikkaansa

Morganin vanhemmat erosivat, ja hän muutti äitinsä sekä siskonsa kanssa takaisin Mississippiin. Morgan voitti peruskoulussa näytelmäpalkintoja. Silti hän kieltäytyi paikallisen yliopiston draamalinjan apurahasta ja liittyi Yhdysvaltain ilmavoimiin. Freeman toimi neljä vuotta armeijan mekaanikkona.
Vuonna 1959 hän muutti Los Angelesiin ja opiskeli hetken näyttelemistä, puhetekniikkaa ja tanssia.
– Näin aluksi melkein nälkää. Minulla oli katto pään päällä vain sen takia, että vuokranantajani ei raaskinut heittää minua kadulle. En viihtynyt koulussa pitkään. Matkustin noihin aikoihin ympäri maata ja etsin paikkaani näyttelijäyhteisössä. Silloin suurin haaste oli uskoa itseeni.
Kaksi vuotta myöhemmin hänen isänsä kuoli maksakirroosiin. 

David Fincherin ohjaama Seitsemän (1995) teki Brad Pittistä supertähden. 

Menestyksiä ja pohjanoteerauksia

Halu menestyä, kurinalainen elämänasenne ja lahjakkuus veivät nuorta näyttelijää eteenpäin. Matkan varrelle on mahtunut myös floppeja.
– Yksi urani pohjanoteeraus oli San Franciscossa. Esiinnyin amatööriteatterissa, ja paikallislehdistö oli kirjoittanut minusta hieman. Kun kieltäydyin esittämästä Amerikan lippua heiluttavaa intiaania, teatterin johtaja luuli, että suosio oli noussut hattuun. Hän antoi minulle potkut. Minusta olisi ollut moraalisesti väärin esittää sellaista osaa. Siihen olisi pitänyt kiinnittää intiaani.
Potkujen jälkeen Freeman vetelehti San Franciscossa. Siellä hän jatkoi tanssiopintoja, ja otti jopa balettitunteja.
– Tanssinopettajani mielestä minulla oli hyvä rytmitaju ja liikuin hyvin. Hän kehotti minua opettelemaan taidon kunnolla, koska näyttelijällä, joka osaa tanssia ja laulaa, on monipuolisemmat mahdollisuudet työmarkkinoilla.
Vuosikymmenen loppupuolella Freeman kotiutui New Yorkiin.
– Esiinnyin vuonna 1967 The Niggerlovers -teatteriesityksessä. Tiesin, että urani oli saanut tuulta siipien alle, koska sain työstä palkkaa, ja roolisuoritukseni noteerattiin mediassa. Minulle menestys tarkoitti sitä, että lopetin hanttihommat ja pystyin elättämään itseni näyttelijänä.

Steven Spielbergin ohjaama Amistad-elokuva (1997) kertoi orjalaivasta.

Morgan Freeman uransa huipulla

Seuraavan vuosikymmenen hän esiintyi teatterissa, sai pieniä rooleja elokuvista, mutta pääsääntöisesti palkka tuli opettavaisesta lastenohjelmasta The Electric Company. 
– Urallani on ollut paljon kohokohtia. Yksi varhaisimmista oli sutenöörin rooli elokuvassa Yön ammattilaiset. Sain siitä ensimmäisen Oscar-ehdokkuuteni vuonna 1988.
Vuotta myöhemmin ilmestyneen draamakomedian Palveluksessanne, Miss Daisy, jälkeen hän on ollut täystyöllistetty. Elokuvasta tuli myös Oscar-ehdokkuus.
– Tuo rooli on ollut urani henkilökohtaisin. Autonkuljettajahahmoni oli etelän kasvatti, niin kuin minäkin. Lisäksi isäni teki keikkaa autonkuljettajana.
Freeman ei ole katkera siitä, että nousi uransa huipulle vasta keski-ikäisenä.
– Näytteleminen on ammatti, jossa paranee iän ja kokemuksen myötä. Samalla se tulee helpommaksi.
Hän ei koe kokeneensa syrjintää ihonvärinsä takia.
– Hollywoodissa on ollut paljon osia tummaihoisille näyttelijöille 1970-luvulta lähtien. Silloin ymmärrettiin, että siinä on markkinarako. En kuulu viihdebisneksen kritisoijiin. Jo vuosikymmeniä raha on ratkaissut enemmän kuin rotu. Nykyään on enemmän mahdollisuuksia kuin aiemmin, koska on niin monia eri palveluntarjoajia, jotka tarvitsevat sisältöä.

Nurse Betty (2000) on hyväntuulinen rikos­komedia.

Oscar-ehdokkuuksia, voitto ja suuria rooleja

Roolit elokuvissa, kuten Robin Hood – varkaiden ruhtinas, Armoton, Rita Hayworth – avain pakoon, Seitsemän, Amistad, Deep Impact, Bruce – taivaan lahja, Million Dollar Baby, Batman Begins, Wanted, Invictus – voittamaton, Suuri puhallus ja viimeksi Tyylikäs lähtö ovat pitäneet Morgan Freemanin julkisuudessa.

– Julkisuus on osa työtä. Tarvitsen sitä, jos haluan hyvin palkattuja rooleja. Olen ollut rutiköyhä ja pidän enemmän taloudellisesta turvallisuudesta. Raha on ongelma vain silloin, kun sitä ei ole. Siksi en tee töitä ilmaiseksi tai alle taksan, jonka agenttini on määritellyt minulle. Nautin vieläkin näyttelemisestä ja samanhenkisten ihmisten kanssa työskentelemisestä.
Kuuluisuus toki myös rajoittaa elämää.
– En käy kävelyillä, ostoksilla tai ravintoloissa, koska ohikulkijat eivät jätä minua rauhaan. Jatkuva huomio ja kuvien ottaminen vapaa-aikana häiritsee. Minusta on tullut kotihiiri. Koloni on Mississipissä. Luen paljon ja katson elokuvia ja tv-sarjoja.

Clint Eastwoodin ja Hilary Swankin kanssa tehty Million Dollar Baby (2004) toi Freemanille hänen uransa ainoan Oscar-palkinnon. 

Freemanin lapset ovat paras lahja

 

Kotona takan päällä Morgan Freemanilla on tärkeät valokuvat lapsista, lapsenlapsista ja hevosista.
– Lapset ovat elämän paras lahja, hän sanoo yksiselitteisesti.
Supertähdellä on neljä lasta. Näyttelijä Alfonso, 57, on parisuhteesta Loletha Adkinsin kanssa. Lento-ohjaaja Saifoulaye, 56, toisesta nuoruuden suhteesta. Deena-tyttären Morgan adoptoi mennessään naimisiin tämän äidin Jeanetten kanssa vuonna 1967. Samasta liitosta syntyi Morgana-tytär, 45. Liitto päätyi 12 vuoden taipaleen jälkeen eroon vuonna 1979. Toisen vaimonsa, pukusuunnittelija Myrna Colley-Leen kanssa Freeman oli naimisissa vuodesta 1984 vuoteen 2008.
– Paras tanssikumppanini oli entinen vaimoni. Eron jälkeen tanssiminen ei ole kiinnostanut minua, sillä on kauheaa yrittää tanssia jonkun kanssa, joka ei pysy rytmissä.

Parille ei syntynyt lapsia, mutta he auttoivat kasvattamaan Deenan tyttären E’Dena Hinesin, jonka mielenterveyshäiriöistä kärsinyt poikaystävä puukotti kuoliaaksi elokuussa 2015. Avioero maksoi Freemanille 400 miljoonaa dollaria. Suhteen huhuttiin loppuneen, koska Morgan petti vaimoaan. Hän ei kiellä olevansa naisten naurattaja.
– Olen flirttaillut ainakin kuusivuotiaasta asti. Enää en joudu siitä samalla tavalla ongelmiin kuin nuorempana.

Invictuksessa (2009) Freeman näytteli vapaustaistelija Nelson Mandelaa.

Vaikea ero ja onnettomuus

Eroprosessin aikaan Morgan joutui vakavaan auto-onnettomuuteen. Hän menetti autonsa hallinnan elokuun 3. päivänä 2008.
– Auto pyörähti ympäri muutaman kerran. Minulta murtui rytäkässä lapaluu, vasen käsivarsi, kyynärpää ja muutama kylkiluu. Vasemman käteni hermot vaurioituivat pahasti, ja se halvaantui. Hän oli vuodelevossa kotonaan.
– Ensimmäinen kuukausi oli rankka. Tyttäreni ja pari ystävääni pitivät minusta huolta. Sitten aloin hiljalleen treenata, sillä tarvitsin lihaksia ja massaa. Halusin parantua, ja uskon, että se oli tärkeää toipumisprosessin kannalta.
Hän syö paljon vitamiineja, mutta ei ole suursyömäri.
– En usko siihen, että ihmisten on syötävä muutaman tunnin välein. Syön yleensä yhden aterian päivässä. Iltaisin napostelen pähkinöitä ja viinirypäleitä, jos minulla on nälkä.Onnettomuudesta muistuttaa hansikas Freemanin vasemmassa kädessä.

Tyylikäs lähtö (2017) on tähden tuorein roolityö.

En kadu mitään

Vaikka Morgan Freeman on hyväntuulinen ja nauraa yhtenään, ajatus ensi kuun 80-vuotissyntymäpäiväjuhlasta ei innosta häntä.
– En odota syntymäpäivääni enkä halua lahjoja. Tiedän, että tyttäreni, elämänkumppanini ja bisneskumppanini suunnittelevat jotain suurta, mutta minulle hiljaisuus olisi paras lahja. Olen tehnyt elämässä kaiken, mitä olen halunnut. En haaveile enää mistään muusta kuin rauhallisesta vapaa-ajasta ja siitä, että tuotantoyhtiöni projektit menestyvät. Oscar-, Emmy- tai Kultainen maapallo -ehdokkuus elokuvallemme tai televisiosarjallemme olisi poikaa, hän sanoo ja nauraa makeasti päälle. Näyttelijä ei kadu tekemisiään.
– En olisi tehnyt mitään toisella tavalla. Huonot ja epätoivoiset hetket ovat kasvattaneet ja vieneet eteenpäin kohti hyviä kokemuksia. Olen nykyään sinut itseni kanssa, minulla ei ole enää ongelmia, joita pitäisi setviä.

Bruce – taivaan lahja -elokuvassa (2003) Morgan Freeman pääsi näyttelemään isä Jumalaa.

Freeman ei pelkää kuolemaa

Kuolema ei pelota tähteä.
– Jos pelkäisin sitä, olisi moni asia jäänyt kokematta. Olen kokeillut melkein kaikkea muuta paitsi vuorikiipeilyä ja laskuvarjohyppyä. Niiden viehätystä en ymmärrä.
Freeman on kertonut elämänkumppanilleen, jonka nimeä hän ei paljasta, että haluaa hautakivessään lukevan ”Auton alle jäänyt eläin”.
– Edes minä en haluaisi osallistua hautajaisiini, sillä ihmiset vain kehuvat vainajaa ja kertovat, kuinka paljon rakastivat häntä.
 Elokuvien elävä legenda välttelee nykyään sanaa rakkaus.
– Kerron tyttöystävälleni, että pidän hänestä valtavasti. En ole koskaan kuullut kenenkään käyttäytyvän väkivaltaisesti ihmistä kohtaan, josta pitää. Rakkaus sen sijaan saa kaikenlaista hulluutta aikaiseksi. 

Morgan Freemanilla on kolme biologista lasta; Alfonso, 57, Saifoulaye, 56, ja Morgana, 45. Hän adoptoi ex-vaimonsa tyttären Deenan ja kasvatti  myös tämän tyttären E’Denan vaimonsa kanssa.

Morgan Freeman

- Syntynyt: 1. kesäkuuta 1937 Memphiksessä, Yhdysvalloissa.
- Perhe: Elämänkumppani, kaksi ex-vaimoa, neljä lasta, joista yksi surmattiin vuonna 2015.
- Ura: Näyttelijä ja elokuvaohjaaja, esiintynyt  yli 90 elokuvassa vuosina 1964–2017, ollut Oscar-ehdokkaana neljästi, voitti parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon vuonna 2004 Clint Eastwoodin ohjaamasta elo­kuvasta Million Dollar Baby. Aloitti uransa New Yorkissa teatterinäyttelijänä.

 

Teksti Kirpi Uimonen, kuvat All Over Press

Lue myös muita tähtihaastatteluja:

Tom Hanks on Amerikan jokamies

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.