Viihde

Oikeuden metsästäjät kulkee ensimmäisen kolmanneksen vähän kuin nordic noirina tai salaliittotrillerinä. Jotain outoa sävyssä silti on. Ei tämä Sorjosta ole, kirjoittaa Kalle Kinnunen.

Herkäksi sieluksi tunnustautuva laulaja Irina pelaa golfia, laittaa puuroon raejuustoa ja kertoo olevansa myöhässä lähes joka paikasta.

– Ystäväni ihmettelevät nopeuttani. Tämä on sekä ­vahvuuteni että heikkouteni. Pystyn saamaan asioita aikaiseksi uskomattomalla vauhdilla, mutta sitten ­toisaalta kyllästyn ja tylsistyn nopeasti, Iiro Rantala kertoo.

Kaksikulttuurisen perheen sydän on kummassakin maassa, vaikka tällä hetkellä koti sijaitsee Suomessa.

Miljoonat teinit esittelevät lihaksiaan Boney M:n tahtiin TikTok-videoissa, kertoo Iida Sofia Hirvonen.

Kasper Strömman suomii kolumnissaan television tuotesijoittelua ja listaa kolme ideaa, joilla maailmasta saadaan vieläkin nykyistäkin dystooppisempi.

Avun aikakone: Suomi on palannut euroviisuista kerran voittajana, 49 kertaa ilman prenikoita. Se on ollut Suomen luonto: mitä vähemmän pisteitä, sitä enemmän elossa.

– Antakaa minun edes kerran olla ihan vain Mr. Lordi, ei Tomi Putaansuu. Miksi Ilkka Lipsanen saa olla Danny tai Henry Aaltonen Remu? Minä jos kuka olen hahmo, olen julkisuudessa pelkästään sitä, Mr Lordi sanoo.

Osallistu Eevan kuukauden kysymykseen ja samalla Eeva-lehden tekemiseen.

Lopulta kyse on eri lajityypeistä ja niiden vaatimuksista ja suhteesta totuuteen. Journalismissa peli on tietenkin selvä: jos kaikki ei ole totta, mikään ei ole.