Tiede

Perhosharrastajien peruslenkistä tuli 32 vuoden rutiini: Seuranta paljasti, miten luonto muuttuu – Saldo 45 472 perhosta ja 66 lajia

Perinteiset metsälajit, joita aiemmin havaittiin peltolohkojen ja metsän rajamailla, ovat joko hiipuneet tai suorastaan kadonneet. Tilalle on tullut uusia, eteläisempiä lajeja ilmastonmuutoksen myötä.

Kimmo Ohtosen kolumni: Naali palasi lopulta Lappiin, mutta ei pärjää ilman ihmisen apua

Bahrainin saarivaltio aikoo tuplata pinta-alansa − Luonto maksaa toimista kovan hinnan, sillä tekosaaret tuhoavat Persianlahtea

Pystytöyhtöpingviinien määrä romahti dramaattisesti − Ruokapula ajaa emot hylkäämään esikoismunansa

Kettu leviää sinne, missä ruokaa on – Viime vuosikymmeninä käänne on tullut Lapissa

Valkosipulilla on tehokas tapa puolustautua tuholaisia vastaan – Siitä on hyötyä myös ihmiselle

Valkosipulia on pidetty ihmerohtona vuosituhansien ajan. Yksi syy sen maineeseen on allisiini-niminen antibakteerinen yhdiste.

Vieraslajit uhkaavat Suomen alkuperäisiä kasveja ja eläimiä – Vahingollisimpia yhdistävät samat ominaisuudet

Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Pahimmillaan voimakkaasti leviävät lajit syrjäyttävät alkuperäisen lajiston.

Aurinkopaneelimme tulevat Kiinasta – Millennium-palkitun professorin mukaan se on ongelma – Nyt on korkea aika etsiä vaihtoehtoja

Aurinkokennopioneeri, professori Martin Green sai miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinnon. Hänen mukaansa edullisten aurinkopaneelien tuotannon ei enää tarvitse keskittyä Kiinaan, vaan hajauttaminen on tärkeämpää kuin koskaan nyt, kun geopoliittiset jännitteet kasvavat.

Mikä on vesijalanjälki? Miten pitäisi syödä, että vettä säästyisi? ”Brasilialainen naudanliha nostaa karvat pystyyn”, sanoo tutkija

Tutkijatohtori Miina Porkka selvittää Aalto-yliopistossa ruoantuotannon ja muun ihmisen toiminnan vaikutuksia vedenkiertoon. Kestävien ruokavalintojen tekeminen on asiantuntijallekin vaikeaa, mutta brasialaisen naudanlihan hän jättää väliin.

Teno on saamelaisen Aslak Holmbergin side isän sukuun, mutta lohikato muuttaa kaiken – "Pidetään hatuistamme kiinni"

Tenojoki on Pohjois-Lapin elämänlanka. Sen lohesta on elänyt koko ihmisyhteisö. Nyt atlantinlohen kanta on romahtanut, eikä kukaan tiedä varmasti, miksi. Vielä vähemmän on varmuutta siitä, millainen on seudun luonnon ja ihmisen tulevaisuus.

Haetaan lisää