Tiede

Kameleontin iho inspiroi tutkijoita – voi auttaa väärennösten paljastamisessa

Kameleontin erityisominaisuuksille voi olla käyttöä myös erilaisissa salaustekniikoissa.

Miksi aika kuluu nukkuessa niin nopeasti? – Putoaako kissa aina jaloilleen? – Apu Juniorin tiedekysymykset

Ilmastonmuutos kuriin rakentamalla? – Puusta rakennetut kaupungit olisivat tehokkaita hiilipäästöjen nieluja

Koronarokote lupaa hyvää – THL: Ei varmuutta, voidaanko kaikki halukkaat rokottaa 2021 aikana – Tästä kaikki riippuu

Tekoäly: Miksi sitä ei ymmärretä? – ”Tekoäly on kuin turboahdin ICT-moottorissa – tai ehkä se on kuin Kippari Kallen pinaatti"

5G pelottaa, samoin haarukka ja korruptio – Tutkijat kertovat miksi – 1890-luvulla lääkärit varoittivat naisia pyöräilyn vaaroista

Kalifornialainen Chapmanin Orangen yliopisto on tutkinut amerikkalaisten yleisimpiä pelon kohteita. Vuonna 2015 ykköskategoria oli maan hallinto ja kakkosena tuli teknologia. Vuonna 2019 ykköspelkona olivat hallinnon korruptoituneet virkamiehet.

Hirmumyrskyt ovat yleistyneet niin, että meteorologeilta loppuvat aakkoset kesken – Kuvat Eta-hurrikaanin tuhoista Keski-Amerikassa

Pohjois-Atlantilla on tänä vuonna riehunut poikkeuksellisen paljon hirmumyrskyjä. Trooppiset myrskyt nimetään aakkosjärjestyksessä ennalta sovituilla nimillä. Marraskuun alussa Keski-Amerikkaa on riepotellut hurrikaani Eta.

Pingviinin kakka päihdyttää, syynä ruokavalio – Tutkija: "Olet aivan tillin tallin” – Katso hauska kuvasarja kuningaspingviineistä

Etelä-Atlantin pingviinien ulosteiden sisältämä dityppioksidi eli ilokaasu on peräisin kaloista ja äyriäisistä, joissa on runsaasti meren kasviplanktonista imeytynyttä typpeä. Toiveuusinta.

Maailman suurin aurinkovoimala Australiaan – Paneelien koko 20 000 jalkapallokenttää – Sähköä Singaporeen asti

Australiaan suunnitteilla olevassa aurinkovoimalahankkeessa kaikki on suurta. Tavoitteena on myös maailman suurin akku ja pisin merikaapeli, jonka on tarkoitus ulottua Singaporeen vuonna 2027.

WWF: Hylätty kalanpyydys voi tappaa merieliöitä kymmenien, jopa satojen vuosien ajan

Vuosittain maailman meriin hylätään tai muuten katoaa 0,5–1 miljoonaa tonnia pyydyksiä.

Haetaan lisää