Ruusu: Aiheuttajat, oireet, hoito ja uusiutuminen – Apu-klinikka
Olen 67-vuotias perusterve mummu. Olen sairastanut kolme kertaa ruusun, joista keskimmäinen vuonna 2008 oli todella kriittinen. Olin ensin ulkomailla kolme viikkoa sairaalassa, josta minut toimitettiin ambulanssihelikopterilla Suomeen. Suomessa olin sairaalassa toiset kolme viikkoa. Ensimmäisen viikon aikana kuolema haki minua useampana yönä. Sain silloin vuoden estolääkettä, saksalaista Pendysiniä.
Ruusu uusi pari vuotta sitten. Pääsin kuitenkin nopeasti sairaalaan ja selvisin viikon tiputuksella. Nyt olen saanut ruusun estolääkitystä kerran kuussa. Lääke on kuitenkin tosi hankala. Hoitajat eivät aina tiedä, miten sitä annetaan, ja on käynyt niin, että se on kuohunut pullosta tai ruiskusta ulos lattialle tai pitkin sääriä.
Pendysinin saanti loppui viime keväänä. Vastaavaa ei ollut hetkeen saatavana. Sitten markkinoille tuli portugalilainen Lentocin. Sitä sain 4–5 kuukautta, kunnes sen saanti loppui. Nyt tuli markkinoille slovakialainen Procaine. Viime viikolla kuulin apteekissa, että tulossa on taas uusi lääke. Procainea jouduin metsästämään useasta apteekista.
Ruusu ja lääkkeiden vaikea saatavuus
Melkein minkä tahansa lääkkeen tilalle on tarjolla useampia korvaavia valmisteita. Miten tämä lääke voi olla niin vaikeasti saatavissa, ja miksi valmistusmaa vaihtuu jatkuvasti? Heräsi epäilys, että onko lääkkeet testattu niin heikosti, että haittavaikutukset havaitaan vasta käytön aikana – ja taas vaihtuu valmistaja.
Onko ruusua tutkittu vähän? Kuitenkin tuntuu, että se on yleinen sairaus. Tiedetäänkö, mikä sen aiheuttaa? Latinankielinen sana cellulitis viittaa tietenkin maallikon korviin yhteydestä selluliittiin, mutta mitä minä olen havainnut, niin välttämättä yhteyksiä ei ole.
Olisin kiitollinen kaikesta mahdollisesta tiedosta liittyen ruusuun ja ruusun hoitoon. Sanoinkin lääkärille, että mieluummin käyn kerran kuussa ottamassa piikin kuin sairastun neljännen kerran ruusuun. Tosin minulle on myös kerrottu, että ei ruusun estolääkkeestäkään takuita ole.
