Apu Terveys

Yksinäisyys, toivottomuus ja näköalattomuus ovat vallanneet mieleni – Olen jäänyt eläkkeelle, eronnut ja lapseni muutti pois kotoa – Apu-klinikka

KuvatIsmo Pekkarinen / All Over Press
Julkaistu: 1.8.2022

Kysymys:

Jäin pari vuotta sitten eläkkeelle ja teen edelleen keikkoja entisessä työssäni. Eläkkeelle jäämisen lisäksi olen eronnut ja muuttanut toiselle paikkakunnalle. Aikuinen lapseni on muuttanut pois kotoa. Paljon muutoksia, pääosin kuitenkin hyviä. Olen aina ollut vahva, auttanut muita ja innostunut uudesta, mutta viime aikoina mielen ovat vallanneet näköalattomuus, toivottomuus ja yksinäisyys. Mikään ei oikein tunnu miltään, ja itken herkästi. Olen käynyt terveyskeskuksessa juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, mutta en oikein saanut siitä apua. Elämä ei tunnu enää elämisen arvoiselta. Pelottaa, että tämä on nyt minun tulevaisuuteni.

Näytä vastaus

Vastaus:

Se, että olet havahtunut ikävään oloosi, kertoo, että sinulla on nyt aikaa ja tilaa pysähtyä tekemään inventaariota elämästäsi. Mitä kaikkea matkan varrella on ollut? Mistä on aika luopua ja päästää irti? Mitä haluat säilyttää?

Suuret elämänmuutokset sisältävät aina myös luopumista ja menetystä, vaikka ne olisivat hyviä. Siksi voi olla tarvetta jonkinlaiseen surutyöhön. Tarvitaan aikaa asioille, jotka ovat tulleet elämään osin toivomattakin. Ihminen tarvitsee tilaa tuntea erilaisia tunteita, joita muutokset aiheuttavat. Kun suuria, toivottujakin elämänmuutoksia tapahtuu lyhyessä ajassa, mieli ja tunteet eivät pysy aina perässä.

On hyvä pysähtyä miettimään rauhassa, mitä kaikkea hyvää omassa elämässä on juuri nyt, millaisista asioista on joutunut luopumaan ja mikä niiden merkitys on ollut itselle. Mitä kohti haluaa lähteä kulkemaan, millaisia mahdollisuuksia itsellä on, mihin ehkä toivoisi muutosta ja mitä voi sen eteen tehdä?

Pohdinta vie oman aikansa, ja jokainen tekee sen omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Kuuntele itseäsi lempeästi. Tässä voi olla apuna keskustelu samoja asioita kokeneiden kanssa. Vaikeat tunteet saavat sanoja ja ymmärrystä vertaistuen kautta.

Yksinäisyyden kokemuksia on meillä kaikilla. Ne ovat luonnollinen osa elämänkulkua ja siihen liittyviä muutoksia ja menetyksiä. Yksinäisyyden taustat ovat erilaisia, ja samankin ihmisen yksinäisyyden kokemukseen vaikuttavat eri aikoina eri tekijät. Yksinäisyys ilmenee erilaisina tunteina ja tuntemuksina. Elämänmuutokset ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen voivat tuoda yksinäisyyden yllätyksenä erityisesti silloin, jos sitä ei ole aiemmin usein kokenut.

Elämänkulkuun liittyy myös tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Sinä olet näissä muutoksissa joutunut luopumaan monista ihmissuhteista ja rooleista, joissa olet ollut yhteydessä toisiin, rakentanut sosiaalisia suhteita ja kokenut elämän merkitykselliseksi. Olet ollut puoliso, kotona asuvan aikuistuvan lapsen äiti, työntekijä, tutun paikkakunnan asukas, ehkä myös harrastaja ja ystävä.

Uudessa ympäristössä ja elämänvaiheessa monia arkeen kuuluvia peruspilareita ei enää ole. Tilanteesi edellyttää irti päästämistä vanhasta ja tarjoaa samalla vapauden valita, millaisia asioita ja ihmissuhteita haluat ja tarvitset juuri nyt. ­Millaisia mahdollisuuksia löytyy uudelta paikkakunnaltasi? Kaipaatko vielä keikka­töitä? Entä vapaaehtoistyö? Onko sinulla ollut joskus haaveena aloittaa harrastus, johon ei ole ollut aiemmin aikaa?

Vapaaehtoistyön mahdollisuuksia tarjoavat monet järjestöt, kuten Marttaliitto (Martat), Suomen Punainen Risti (SPR), Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) ja toki myös Mielenterveyden keskusliitto.

Martoissa on mahdollista olla mukana monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa. Kiinnostaako sinua jakaa osaamistasi? Mahdollisuuksia on käsitöistä puutarhan hoitoon. Marttaliiton sivuilta löytyy paljon vinkkejä.

SPR:n vapaaehtoisena voit toimia muun muassa ystävänä yksinäiselle tai ensiapuryhmässä. Vaihtoehtoja on paljon, ja voit auttaa juuri sinulle sopivalla tavalla – niin usein kuin itse haluat.

MLL tarjoaa vapaaehtoistoimintaa muun muassa perhekummien, kylämummien ja -vaarien sekä Lukumummien -ja vaarien parissa. Toimintaan voit osallistua oman elämäntilanteesi ja voimiesi mukaan. Vapaaehtoisille järjestetään myös vertaistapaamisia. Jos tällainen kiinnostaa, ota yhteyttä oman alueesi MLL:n piiriin.

Uusia harrastuksia ja mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen voi löytyä kotipaikkakunnan asukastuvilta, seurakuntien kerhoista sekä kansalais- ja työväen­opiston ryhmistä.

Pysähtyminen oman tilanteen ja tun­temusten äärelle on ensimmäinen askel omannäköisen elämän ja arkipäivän rakentamiseen. Mitä omat tunteesi ker­tovat sinulle tarpeistasi? Voit pysähtyä myös miettimään, millaisista asioista olet haaveillut ja unelmoinut. Onko haaveilu sinulle mahdollista? Millaisia haaveesi ovat juuri nyt, uudenlaisessa elämäntilanteessa?

Joskus omia tarpeita on vaikea lähteä toteuttamaan. Haaveet voivat toimia suuntaviittana ja vihjeinä siitä, mitä pitäisi tehdä, että omat tarpeet toteutuisivat. Kun lähtee toimimaan omien toiveidensa ja tarpeidensa suuntaan, voi löytää uusia mahdollisuuksia, ihmissuhteita ja kadotetuiksi luultuja taitoja sekä kokea elämän elämisen arvoiseksi.

Mielenterveys lujilla

Mikä auttaisi suurten elämänmuutosten alukaisemaan alakuloon? Mitä tehdä, kun puolison masennus vie voimat? Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijat vastaavat

  • Merja Smahl, sosiaalityöntekijä,  YTM, kuntoutus­suunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto
  • Mirva Laine, Mielenterveyshoitaja, kuntoutusneuvoja, Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestö, joka tarjoaa sairastuneille ja heidän läheisilleen tukea: tietoa mielenterveyden häiriöistä, asiantuntija- ja vertaistukea toipumiseen sekä neuvontaa muun muassa talous- ja lakiongelmiin sekä käytännön pulmiin.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.