Lisäaineviidakko on todella mittava ja haastava monella tapaa, myös ravitsemusterapeutille. Puhdistetun soijaöljyn pitäisi sisältää soijan proteiineja äärimmäisen pieniä määriä, vain nanogrammojen verran. Nanogramma on milli­gramman miljoonasosa. Allergisen reaktion aiheuttaja on nimenomaan proteiini eli tässä tapauksessa soijaproteiini, jota tavallisessa soija­öljyssä on vähäisiä määriä. Kun soijaöljy puhdistetaan, siitä poistetaan näitä proteiineja ja myös joitakin muita öljyssä luontaisesti esiintyviä aineita.

On todennäköistä, että useimmat soijalle lievästi allergiset henkilöt sietävät ruokaa, joka sisältää puhdistettua soijaöljyä – kunhan se on todella puhdistettu perusteellisesti. Teoriassa on ­mahdollista, että nanogrammojenkin proteiinimäärät voivat joskus aiheuttaa allergisia oireita. Mitä vaikeampia reaktioita ruoka-allergia aiheuttaa, sitä varovaisempi pitää olla. Pommin­varmaa vastausta puhdistetun soijaöljyn sopivuudesta ei siis voi valitettavasti antaa, mutta lievästä oireilusta kärsivä voinee sitä kokeilla.

Mainitsemasi E-koodilliset lisäaineet on tarkoitettu sakeuttajiksi, emulgointiin ja stabilaattoreiksi. Niiden tarkoitus on taata rakenteeltaan ja säilyvyydeltään mahdollisimman maukas ja houkutteleva tuote. Lisäaineet antavat esimerkiksi ­jäätelölle kuohkean rakenteen. Niiden käytön yleisyyden syytä pitäisi kysellä elintarviketeollisuuden edustajilta.

Epäilen kuitenkin, että kyse on kaupallisista paineista tehdä tuote, jonka suutuntuma houkuttelee suurta yleisöä mahdollisimman hyvin. Tällöin pienemmät väestöryhmät, kuten sakeuttaja-aineille allergiset, jäävät huomiotta. Sakeuttajien välttäminen voisi vähentää jäätelön myyntiä.

Tein itsekin sala­poliisityötä netissä enkä löytänyt yhtään jäätelöä, jossa noita mainitsemiasi aineita ei olisi. Onko tosiaan niin, että näille aineille allergisen pitää valmistaa jäätelönsä itse?