Tapani Kiminkinen
Kysymys:
Nostin kaivonrengasta, jolloin vatsanahassa vihlaisi aika lailla. Heti seuraavana päivänä huomasin vasemmassa nivusessani aristavan patin. Se vaivaa melkoisesti. Kävin heti päivystyksessä, jossa todettiin tyrä. Eivät passittaneet leikkaukseen, vaikka pyysin. Miksiköhän ei?
Vastaus:
Minulla on tapana otsikoida nivustyrän leikkaushoitoa puoltava lähetteeni: ohimovika oikealla, vasemmalla tai molemmilla puolilla. Tällaisen kirjauksen tein myös naapurin miehestä. Hän oli lukaissut tekstini Omakannasta ja soitti seuraavana aamuna selvästi hämmentyneenä. Mitä ilmeisimmin hän oli tulkinnut käyttämäni ohimo-sanan viitteeksi mahdollisesta korvien välisestä ongelmasta. Totesin, etkö hyvä ystävä tiedä, että nivunen tunnetaan kansan keskuudessa ohimona (ohimovika = nivustyrä). Suattaa olla, ettei tätä tiedetä Savossa, mistä hän on kotoisin.
Nivustyrä todentuu etupäässä miesten taudiksi: potilaista on peräti 95 prosenttia miehiä. Miesten todennäköisyys saada nivustyrä elinaikanaan on noin 27 prosenttia, mutta naisten vain 3–6 prosenttia (gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Jaana Vironen). Epäsuora nivustyrä työntyy kivespussiin päin. Lopulta se täyttää koko säkin ja voi kasvaa niin suureksi, että sitä on helpointa työntää kottikärryllä (lievää liioittelua, mutta vain lievää). Suora tyrä pullistuu nivuskanavan pohjan läpi. Se yleistyy miehillä iän myötä, on usein oireeton ja aiheuttaa harvoin komplikaatioita. Reisityrä työntyy nimensä mukaisesti femoraalikanavan läpi nivussiteen alapuolelta. Sitä esiintyy pääasiassa iäkkäillä naisilla. Kureutumisvaara on suuri, koska kanava on ahdas. Tyrätyyppejä ei voi varmuudella erottaa päällisin puolin, mutta kivespussiin yltävä tyrä on aina lateraalinen. Jos naisen tyrä ei lähde painamalla pois, se on yleensä reisimallia.
Kesken tämän kirjoittamisen minulle soitti hoivakodin lähihoitaja mummosta, jolla on silloin tällöin kuroutumaan taipuvainen tyrä. Kyseinen hoitaja ei ollut koskaan aikaisemmin moista nähnyt. Neuvoin laittamaan mummon selälleen sänkyyn mieluusti niin, että sängyn pääpuoli on hieman alempana. Pyysin asettamaan mummon polvet koukkuun, rentouttamaan tämän vatsalihaksia kaikin tavoin ja painamaan sitten kämmenellä tyrää tasaisen napakasti pidemmän aikaa. Voimaa pitäisi lisätä pikkuhijaa. Pyysin soittamaan, ellei tulosta tulisi.
Usein – mutta ei aina – tyrä ilmaantuu, kun vatsaontelon sisäinen paine nousee hetkellisesti nostamisen yhteydessä. Näin kävi kysyjällekin. Tyrä pullistuu paikkaan, jossa vatsanpeitteet ovat heikommillaan. Nivusen lisäksi tyrien lempipaikkoja ovat leikkaushaavat sekä napa ja sen ylä- ja alapuoliset alueet.
Tyrä saattaa olla alussa hyvinkin arka muutamien viikkojen ajan, kuten kysymyksestäkin käy ilmi. Silloin herää luonnollinen ajatus sen pikaisesta leikkaamisesta. Tätä kannattaa kuitenkin toppuutella, sillä vaiva yleensä lievenee. Jos tyrä ei ole myöhemmin kovin suuri ja aiheuta vaivoja, on parempi antaa ajan kulua. Leikkaus aiheuttaa joskus kiusallisiakin jälkivaivoja, eikä riskiä pidä ottaa, jos tyrän kanssa tulee säällisesti toimeen. Luonnollisesti tyrä tulee leikata, jos se aiheuttaa kipua, haittaa päivittäisiä toimia tai on kovin suuri. Kuroutuvat tyrät on syytä hoitaa pois kuroutumasta. Tällaisia ovat etenkin naisten reisityrät.
Yksi tämän ajan muotitauti on pitkien vatsalihasten erkaantuma. Se linkittyy ikääntymiseen, liikapainoon tai raskauksien aiheuttamaan vatsanpeitteiden venymiseen. Erkaantuma näyttäytyy pystysuuntaisena pullistumana, kun potilas jännittää selällään ollessa vatsalihaksiaan. Alueelle muodostuu niin sanottu Hattelmalanharju. Kyse ei kuitenkaan ole tyrästä, koska vatsanpeitteet ovat ehjät. Erkaantuma ei aiheuta ylävatsakipuja, eikä hoito ole yleensä tarpeen. Raskauden jälkeen voidaan joskus suosittaa fysioterapeutin ohjaamaa vatsalihasharjoittelua, jos laajan erkaneman arvellaan olevan osasyy vartalonhallinnan ongelmiin. Urani aikana en ole koskaan nähnyt erkaneman muodostuvan ongelmaksi.
Kirjoittamiseni aikana soitin hoivakotiin. Lähihoitaja oli onnistunut painamaan mummon tyrän sisään, jopa kaksi kertaa. Nimitin hänet yksikön tyrävastaavaksi.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Pippa Laukka, hyvinvointi
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.