Apu

Sisäinen desinfiointi koronan ehkäisyssä: Auttaako hömpsyt taskumatista? – Toki maski ja turvaväli käytössä – Apu-klinikka

KuvatAll Over Press AOP
Julkaistu: 26.2.2021

Kysymys:

Ennen ulkomaan reissuilla oli tapana ottaa ennen aamupalaa ­pienet terävät, etteivät bakteerit iske. Liekö ollut hyötyä, mutta eivät iskeneet. Olisiko tästä hyötyä koronassa: kaupasta tullessa hömpsyt taskumatista, kurlaus ja nielaus? Toki maskit, turvavälit ja käsidesit käytössä. Olen tätä harjoittanut, eikä korona ole iskenyt. Jos tästä todettaisiin hyötyä, alkaisi elämöinti, että kansasta tehdään juoppoja.
Näytä vastaus

Vastaus:

Silloin kun nykymuotoista lääke­tiedettä ei ollut, ihmiset hakivat voimaa luonnosta ja henkimaailmasta. Sauna, viina ja terva olivat voimissaan, kuten kyliä kiertelivät kansanparantajat ja suoneniskijätkin.
Sauna on koitunut meille korvaamattomaksi hygienian lähteeksi. Siellä synnyttiin ja pestiin vainajat. ­Saunomisella on todettu monia terveysvaikutuksia, kunhan löylyyn ei mennä humalapäissään takapuolta kiukaassa kärventämään tai sammumaan lauteelle, jolloin saunoja muuttuu palvilihaksi.
"Viina oli suoranainen anesteetti aikana, jolloin ei ollut juuri muuta keinoa saada leikkauksen kohdetta pysymään aloillaan jalkaa amputoitaessa."
Tapani Kiminkinen
Luonto on monipuolinen terveyden lähde. Jos leikkaukset ja haavojen ompelut tehtäisiin raikkaassa metsässä kuusen juurella, vältyttäisiin ulkoapäin tulevilta haavatulehduksilta. Pihka soveltuu painehaavojen hoitoon, ja tervaa käytettiin ­pitkään ihotaudeissa, mutta tapa hiipui tahrautuvuuden vuoksi.
Viina on oma lukunsa. Se oli suoranainen anesteetti aikana, jolloin ei ollut juuri muuta keinoa saada leikkauksen kohdetta pysymään aloillaan jalkaa amputoitaessa. Sillä on toki myös desinfioivaa vaikutusta.
Koronaepidemian alkuaikoina levisi videoklippi, jossa ilmeisesti italialainen vanhempi kansanmies pesee kätensä ja ­kasvonsa grapalla ja lopuksi hörppää isosti pullon suusta. Käsien desinfioimiseen on olemassa halvempia ja vähemmän ihoa kuivattavia tuotteita.

Viinalla ei ole terveyshyötyjä

Teinipoikana naamani kukki finnejä. Kun kävin kunnanlääkärillä, hän kirjoitti minulle pullollisen pirtua, jolla pyyhin kasvojani. Se sai poskeni kuivamaan, mutta ei siitä pitempiaikaista apua koitunut.
Limakalvojen kurlaamisesta tuskin seuraa merkittävää hyötyä, sillä ulkoilmaa pusketaan jokaisella hengen­vedolla laajasti hengitysteihin. Viinalla ei ole terveyshyötyjä, ja etenkin hyöty-haittasuhde kääntyy raskaasti pakkaselle.
Nyt jo edesmenneellä vanhemmalla herrasmiehellä oli järjestämissäni terveystapahtumissa vakiokysymys: mikä on turvallinen määrä alkoholia? Sellaista ei aivan aukottomasti lienekään, vaan ­ylivoimaisesti turvallisinta on pidättäytyminen.
"Surukseni olen juuri viime aikoina törmännyt useampaan maksakirroosiin etenkin aivan tavallisilla naisilla."
Tapani Kiminkinen
Koska lähes kaikki käytämme alkoholituotteita ja vastuullisella tavalla ne myös juhlistavat ja tukevat sosiaalisuutta jossain tilanteissa, tulee kannustaa ter­veyshaittoja minimoivaa tapakulttuuria.
Kuolinsyytilastot osoittavat, että olemme menneet parempaan suuntaan sitten vuosien 2007 ja 2008. Surukseni olen juuri viime aikoina törmännyt useampaan maksakirroosiin etenkin aivan tavallisilla naisilla. Nestettä pullottavia vatsoja katsoessa ei voi tuudittautua liikaan turvallisuuden tunteeseen.

Kysy terveydestä, avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.