Tapani Kiminkinen
Kysymys:
Minulta on poistettu kilpirauhanen, ja olen saanut Thyroxin-lääkityksen. Vuodesta 1996 minulla on ollut toistuvia flimmereitä ja ablaatio on tehty. Minulla on Cordarone-lääkitys, jolla on paljon haittavaikutuksia, kuten hengenahdistus, vatsakivut, silmien kipuilu ja silmissä todetut ”viikset”. Minulla on voimaton olo, kun tykyttelee. Haluaisin uudelleen ablaation. Estettä ei ole, totesi kardiologi sydänultrasta. Kuinka toimin, että saisin uuden ajan ablatioon?
Vastaus:
Eteisvärinällä ymmärretään sydämen eteisten kaaottista rytmiä, jolle ovat tyypillisiä epäsäännölliset lyöntivälit. Kammiot seuraavat rytmiä vaihtelevasti: jos kammiovaste on lähellä normaalia rytmiä, oireita on yleensä vähemmän. Jos taas kammiovaste on tiheä, oireisto korostuu. Koska eteisten ja kammioiden väliltä puuttuu synkroni, sydämen teho kärsii. Sen vuoksi eteisvärinä yleensä vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa. Eteisvärinän taajuus tulee yrittää säätää lähelle normaalisti vallitsevaa rytmiä. Nopea kammiovaste voi kasvattaa sydämen seinämää. Tyypillisiä eteisvärinän oireita ovat tykyttely, hengenahdistus ja huimaus.
Eteisvärinä yleistyy iän myötä: yli 70-vuotiailta se todetaan noin 10 prosentilta ja yli 80-vuotiailta jo lähes neljäsosalta. Taustalla on usein jokin sydäntä kuormittava sairaus kuten verenpaine- ja sepelvaltimotauti tai läppävika. Joskus nuorella iällä alkavissa tapauksissa ei kyetä osoittamaan altistavaa tekijää.
Koska eteiset värisevät useita satoja kertoja minuutissa, on vaarana hyytymän muodostuminen vasempaan eteiskorvakkeeseen. Sieltä se voi irrota ja kulkea vasemman eteisen ja kammion kautta aivovaltimoihin aiheuttaen aivoinfarktin, joka eteisvärinätapauksessa on usein vakava. Hyytymänmuodostusta estetään antikoagulanttihoidolla – Marevanilla tai nykyään lähtökohtaisesti uudemmilla (NOAK).
Katetriablaatiolla eristetään keuhkolaskimot vasemmasta eteisestä. Se toteutetaan radiotaajuusvirralla – nyttemmin useammin kylmähoidolla (kryo). Tällä yritetään estää värinää laukaisevia eteislisälyöntejä. Suomessa ensimmäinen hoito toteutettiin Oulussa vuonna 2000.
Katetriablaatio on oireiden hoitoa. Sen ei tiedetä vähentävän eteisvärinän komplikaatioita. Se sopii parhaiten niille, joilla oireinen värinä on kohtauksellista ja joilla vasen eteinen ei ole merkittävästi suurentunut. Ihan vaaratonta hoito ei ole.
Sinun tulee hakeutua sinut jo ennestään tuntevan kardiologin pakeille. Hän osaa parhaiten neuvoa, miten tapauksessasi tulee toimia. Silloin punnitaan sekä oireitasi että riskejä, mikä ei ole aina yksinkertaista.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.