Apu

Rokotuksista on liikkeellä monenlaista hämmentävää tietoa – mikä on totta ja mikä ei? Apu-klinikka vastaa

KuvatKai Tirkkonen
Julkaistu: 27.12.2021

Kysymys:

Rokotuksista on liikkeellä monenlaista hämmentävää tietoa. Mitä mieltä Kiminkinen on asiasta?

Näytä vastaus

Vastaus:

Peilaan asiaa lapsuuteeni. Vuonna 1955 olin vuoden vanha ja isälläni oli perhe-­elämä vasta aluillaan. Nuorella pien­tilan isännällä riitti töitä, mutta syksyllä kytöojia kaivaessa iski polio. Se vei isän Seinäjoelle kulkutautisairaalaan pitkäksi aikaa. Äiti jäi huolehtimaan tilasta. Onneksi naapurit tulivat apuun pelkäämättä talossa riehuvaa tautia. Isä palasi jalka halvaantuneena. Ontuen ja valittamatta hän teki hevonen apunaan maa- ja metsätöitä lumisissa ja mäkisissä Suomenselän maisemissa.

Rokotuksista on tullut tehokkain keino erityisesti virustautien torjunnassa. Niiden kehittelyn alkutaipaleella sattui toki kohtalokkaitakin virheitä, mikä hinta oli edistyksestä maksettava. Nykypolvi ei osaa edes kuvitella, minkälaista elämä oli ennen sotia ja vielä 15 vuotta niiden jälkeen, kun infektiotauteihin ei ollut muuta ehkäisykeinoa kuin hygienia. Vaihtoehtoja ei ollut, kuten ei ollut sotaan lähdössäkään, kun itsenäisyys haluttiin säilyttää. Molemmilla rintamilla saimme torjuntavoiton.

Jos rokotusten tarpeellisuutta yrittää lääkärinä perustella, leimataan herkästi syyllistäjäksi ja vedotaan yksilön vapauteen ja jopa tietosuojaan.
Tapani Kiminkinen

Osa väestöstä kieltäytyy jopa fanaattisesti koronarokotteista ja pieni osa muistakin rokotuksista. ”Minä en koekaniiniksi rupea”, on minulle sanottu. Jos rokotusten tarpeellisuutta yrittää lääkärinä perustella, leimataan herkästi syyllistäjäksi ja vedotaan yksilön vapauteen ja jopa tietosuojaan.

Mitä olisi tapahtunut, jos kaikki olisivat kieltäytyneet historiassamme rokotuksista? Mikään ei olisi muuttunut: tartuntataudit olisivat jatkaneet riehumistaan. Rokotuksen ottavat hyväksyvät siitä ­mahdollisesti suuressa ihmismäärässä aiheutuvan pienen riskin myös niiden puolesta, jotka siitä kieltäytyvät.

Ihmisyyteen kuuluu kyky ymmärtää erilaisuutta ja keskustella rakentavasti myös vakaumuksellisesti ­toisella tavalla ajattelevien kanssa. Tiede on kuitenkin tiede – ei vaihtoehto eikä uskonto.
Tapani Kiminkinen

Koronarokotuksesta kieltäytyjiä on ollut jonkin verran myös lasten ja vanhusten hoitajissa. Miten työntekijä perustelee itselleen tilanteen oikeutuksen, jos hän tartuttaa hoidokkinsa? Tartunnasta voi seurata äärimmäisessä tilanteessa jopa kuolema. Rokotettu tartuttaa vähemmän.

Ihmisyyteen kuuluu kyky ymmärtää erilaisuutta ja keskustella rakentavasti myös vakaumuksellisesti ­toisella tavalla ajattelevien kanssa. Tiede on kuitenkin tiede – ei vaihtoehto eikä uskonto. Tiede kehittyy ja korjaa itse itseään, mutta elän aina olemassa olevan tiedon, en luulojen, oletusten tai pelkojen ehdoilla. Toivon sydämestäni, että pyrkisimme ajattelemaan ­toimissamme kaikkien yhteistä etua.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.