Karrageeni on punamerilevästä valmistettava aine, jota käytetään elintarviketeollisuudessa laajasti sakeuttajana, stabilointiaineena ja emulgaattorina. Sitä on monissa jäätelöissä, joissakin jogurttivalmisteissa ja vanukkaissa, prosessoiduissa lihavalmisteissa sekä valmis­ruoissa ja -kastikkeissa.

Karrageenia on kahdenlaista. Elintarvikekäyttöön sallitaan ainoastaan suuri­molekyylinen karrageeni, jonka ominaispaino on tyypillisesti yli 400 000 daltonia eli atomimassayksikköä. Lääketieteellisissä tutkimuksissa, erityisesti koe-eläintutkimuksisssa, käytetään kuitenkin hydrolysoitua karrageenia eli poligeenia, joka saattaa herkistää suoliston tulehdukselle. Poligeenikarrageenin molekyylipaino on vain noin 20 000 daltonia. Euroopan ­ruokaturvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt elintarvikekäyttöön ainoastaan suuri­molekyylisen muodon ja kieltänyt lyhytketjuisemman poligeenikarrageenin käytön ruoassa.

Ruokakäyttöön hyväksytyn karrageenin vaikutukset ihmisen suolistoon ovat ­edelleen tutkimuksen kohteena. Olen itse johtanut tutkimusta, jossa selvitettiin karrageenin vaikutuksia suolistoon. ­Tutkimusryhmämme ei havainnut karrageenilla mitään kielteisiä vaikutuksia suolisto­terveyteen viikon runsaassa ­käytössä koehenkilöillä, jotka sairastivat haavaista paksusuolen tulehdusta eli ­olivat jo lähtökohtaisesti herkkävatsaisia. Vertasimme karrageenia lumejauheeseen, jollaisena toimi kauraleseestä tehty jauhe. Nämä tutkimustulokset julkaistaan pian.

Toisessa vuoden kestäneessä tutkimuksessa ei myöskään havaittu mitään muutoksia tulehduksesta kertovissa veri- tai ulostemittauksissa. Suolisto-oireita oli kuitenkin hieman enemmän niillä, jotka käyttivät vuoden ajan joka päivä karrageenia lumepillerin sijaan.

Näiden kahden tutkimuksen lisäksi on tehty vain koe-­eläin­tutkimuksia. Niissä on saatu viitteitä, että elintarvikekäyttöön sallittu karrageeni saattaisi muokata suoliston mikrobistoa epäedulliseen suuntaan, jos sitä käytetään jatkuvasti. Siten se voisi altistaa herkimpiä suolisto-ongelmille. Tutkimuksia on tulossa lisää, ja ne toivottavasti valaisevat asiaa tarkemmin. Tällä hetkellä karrageenia ei voi pitää ­haitallisena. EFSA seuraa tutkimuksia ja ottaa kantaa tarvittaessa.

Jos on toistuvasti on saanut suolisto-­oireita karrageenista, sitä haluaa luonnollisesti välttää, olipa tutkimusten anti mitä tahansa. Valitettavasti on niin, että pullan valmistajan ei tarvitse ilmoittaa, onko ­leivonassa käytetyssä kermassa mahdollisesti karrageenia tai muita sakeutus­aineita. Valmistajan eli leipomon on ilmoitettava vain yleisesti allergisoivat aineet (kuten vehnä, soija, omena), mutta ei kaikkia lisäaineita, joita sen käyttämissä tuotteissa on.

Poikkeuksena edelliseen on se, että karrageeni ja muut kerman lisäaineet pitää ilmoittaa, jos niillä on oleellista vaikutusta pullan rakenteeseen ja säilyvyyteen. Virallinen Ruokaviraston ohje kuuluu näin: ”Lisäainetta, joka on joutunut elintarvikkeeseen ainesosan mukana (carry over -lisäaine) ja jolla ei ole teknologista vaikutusta lopullisessa elintarvikkeessa, ei pidetä lopullisen elintarvikkeen ainesosana, eikä sitä näin ollen tarvitse ilmoittaa tämän ainesosaluettelossa (ellei se ole allergiaa tai intoleranssia aiheuttava).”

Jos siis pullan päällä on kermavaahtoa, pullan valmistajan on ilmoitettava mahdollinen karrageeni, koska se stabiloi eli vakauttaa kerman rakennetta ja toden­näköisesti vaikuttaa myös vaahdon pysyvyyteen. Siksi se pitää ilmoittaa pullan ainesosaluettelossa.

Yksi keino varmistua asiasta on kysyä pullan leipojalta, minkä firman kermaa se käyttää. Sen jälkeen selvität kyseisen ­kerman valmistajalta, onko kermassa ­karrageenia vai ei. Toinen tapa on valita pulla, jonka valmistuksessa ei ole käytetty kermaa, vaan maitoa tai vettä. Kolmas vaihtoehto luonnollisesti on se, että ostat pullan ja joka testaat aluksi varovasti pienellä annoksella, miten suolistosi reagoi. Jos havaitset pullan sopivan, pysyttelet tämän valmistajan pullassa.