Apu

Rinnassa tuntuu puristava kipu – lähisuvussani on sepelvaltimotautia – Voivatko oireeni johtua sydämestä? Apu-klinikka vastaa

Julkaistu: 3.3.2022

Kysymys:

Olen 45-vuotias mies. Isälleni tuli tässä iässä sepelvaltimotauti, ja myös pappani sairasti sitä. Minulla on alkanut esiintyä vasemmalla ylärintakehällä kämmenen kokoisella alueella puristavia kipuja, jotka tuntuvat etupäässä levossa. Pelottaa, voisivatko ne olla sepelvaltimotautia. Olen normaalipainoinen enkä polta.

Näytä vastaus

Vastaus:

Voisivatko kivut aiheutua sydämestä? Tätä pohtii moni. Sepelvaltimotauti­epidemia on jättänyt kansanterveyteemme pitkän varjon, jonka takaa aurinko on alkanut pilkottaa. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 50 vuotta Pohjois-Karjala-projektin alkamisesta (7.4.1972). Sitä pidetään yleisesti maamerkkinä sille valtavalle muutokselle, joka on tapahtunut Suomessa sydäntautien ja yleisemminkin elintapasairauksien aiheuttaman ennen­aikaisen kuolleisuuden vähenemisessä. Projekti on vaikuttanut myös alan kansainväliseen kehitykseen. Tämän 50 vuoden aikana suomalainen mies on saanut liki 14 elinvuotta lisää.

Sepelvaltimotaudin synnyssä keskeistä ovat perintötekijät ja elämisen tavat. Oleellista on estää tai pysäyttää kolesterolimössön kehittyminen valtimoiden seinämiin. Tässä korostuvat tupakoimattomuus, pehmeät kala- ja kasvirasvat, kuitu, lihomisen estäminen, liikkuminen sekä liiallisen alkoholinkäytön välttäminen. Tällaiset elintavat vaikuttavat myönteisesti kaikkiin kansansairauksiimme.

Sepelvaltimotauti voi olla kavala. Tiedämme, että noin 15 prosenttia tapauksista ilmenee äkkikuolemina. Sen vuoksi on tärkeää, että koko väestön riskitasoja vähennetään ja kansa tunnistaa taudin tyyppioireet. Varsinainen sydäninfarkti ilmaantuu yleisimmin levossa aamuyön tai aamun tunteina, jolloin sepelvaltimoiden verenkierron paine on pienimmillään. Toki infarkti voi yllättää mihin aikaan ja missä tilanteessa tahansa. Koska kehittyvä sydänlihaksen hapenpuute voi olla oireeton, sairastunut ei ymmärrettävästi kykene silloin varomaan rasitusta.

Klassinen sepelvaltimotauti, joka ei ole infarktivaiheessa, oireilee nimenomaan rasituksessa – jos ylipäänsä oireilee. Tällöin rasituksen sieto heikkenee. Oireet syntyvät herkemmin aterian jälkeen ja pakkasella. Tyypillisesti pitää höllentää vauhtia tai jopa pysähtyä toviksi.

Sepelvaltimotautikipu ei ole koskaan pistävää, terävää tai viiltävää. Se ilmenee laaja-­alaisena ja molemminpuolisena ylärinta­kehän painon tai puristuksen tunteena. Joskus samalle alueelle rasituksessa ilmaantuva kirvely tai poltto aiheuttaa vaikeuden erottaa tilanne närästyksestä (refluksi). Kipu voi säteillä leukaperiin, hartioihin tai lapojen väliin ja puuduttaa hetkellisesti käsiä. Huomionarvoinen on joskus ainoana oireena ilmaantuva leukaperien jäykistymisen tunne rasituksessa. Näihin oireisiin voi liittyä hengenahdistusta, joka saattaa etenkin ikäihmisellä olla joskus ainoa sepelvaltimotaudin oire.

Rasituksen siedon heikkeneminen pakottaa hiljentämään tahtia etenkin vastamäessä tai vaikkapa lumitöissä. Lääkärille ylivoimainen ase on potilaan perusteellinen haastattelu. Yli 40 vuoden työ­kokemuksen jälkeen ei tule heti mieleen yhtään rasitustestiin tullutta potilasta, jolla olisi testin perusteella epäilty vahvasti sepelvaltimotautia, jos esitiedot eivät olleet antaneet siitä viitteitä.

Rasitustestikin on vain viitteellinen. Jos miespotilas kertoo tyypillisistä oireista, hänellä on 80 prosentin todennäköisyydellä sepelvaltimotauti, vaikka rasitustesti menisi hyvin. Naisilla rasitustestin tulkitseminen on vaikeampaa. Mikäli vain resurssit riittävät, selkeäoireisille olisi järkevintä tehdä suoraan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia.

Sinulla on sukurasite sepelvaltimotautiin, mistä olet tietoinen. Et tupakoi, ja normaali painosi viittaa liikkumistottumuksiisi. Tärkeää on määrittää pienten pahanlaatuisten kolesterolihiukkasten (LDL-kolesteroli ja joskus ApoB) pitoisuus veressäsi ja pyrkiä saattamaan se mahdollisen matalaksi tarvittaessa lääkityksellä.

Kertomasi tunne rintakehällä ei ole tyypillinen sepelvaltimotaudissa. Suosittelen kuitenkin rasitustestiä. Jos se sujuu maksimaalisesti tehtynä oireettomasti – mikä on todennäköistä – se antaa sinulle varmuutta liikkua normaalisti ja poistaa pelkoa. Sukurasite on hyvä ottaa huomioon, mutta se ei saa hallita elämää. Nykyään rintakipuoireiden syy saadaan selville tai ainakin sepelvaltimotaudin mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.