Plantaarifaskiitilla tarkoitetaan jalkapohjan kiputilaa, joka paikallistuu tyypillisimmin jalan sisäsyrjälle jalkaholvin alueelle. Plantaarifaskiitti voi heijastella pitkin jalkapohjaa aina kantapäästä keski­jalan alueelle. Vaiva pahenee tyypillisesti kävellessä ja jalalla ponnistaessa. Sille on ominaista, että kivuliailta tuntuvat erityisesti aamun ensimmäiset askeleet makoisasti nukutun yön jälkeen.

Plantaarifaskiitti paranee yleensä harmillisen hitaasti, ja vaivan rauhoittuminen voi viedä kuukausia. Olen vastaanotollani pohtinut, että vaiva on sitkeä, koska jalkaa on vaikea olla käyttämättä niin pitkään, että rasitusperäinen ­plantaarifaskiitti ehtisi paranemaan.

Nilkan ja jalkaterän alueella on 26 luuta ja moninkertainen määrä muita pieniä nivel- ja sidekudosrakenteita. Liiallinen nilkan ja jalkaterän rakenteisiin kohdistuva kuormitus voi aiheuttaa tulehdusta jännekalvossa eli plantaarifaskiassa. Ylipaino on ehdottomasti yleisin plantaarifaskiitille altistava tekijä. Altistavana tekijänä voi olla myös jatkuva kova rasitus vaikkapa seisoma- tai kävelytyössä, etenkin jos jalkaterän asennossa tai askelluksessa on kuormitusvirhe. Tästä seuraa, että plantaarifaskian rakenteeseen ­kohdistuu ylimäärin rasitusta.

Näin kesän kynnyksellä on hyvä tiedostaa, että jalkapohjan iskutusta vähäisesti vaimentavat kengät, kuten ohutpohjaiset sandaalit, voivat aika usein laukaista viheliäisen ja kivuliaan plantaarifaskiitin. Erityisen tyypillistä vaivan synnylle on kävely paljain jaloin tai huonosti tukevissa sandaaleissa upottavalla hiekalla, jolloin kalvo­jänne voi tulehtua jopa yhden ainoan rantareissun vuoksi.

Hyvä uutinen on se, että plantaarifaskia paranee varmasti. Hoitona voi kokeilla pehmennystyynyä, tulehduskipulääkettä, venyttelyä tai öisin käytettävää venytyslastaa tai -sukkaa.