Apu

Miksi sillan ylitys saa aikaan paniikin? – Alkaa huimata ja sydän hakkaa – Olenko sekoamassa? – Apu-klinikka

KuvatAll Over Press AOP
Julkaistu: 8.1.2021

Kysymys:

Olen alkanut pelätä muun muassa siltojen ja katujen ylityksiä. Alkaa huimata, sydän hakkaa ja tuntuu, että menetän kontrollin. Olenko kokonaan sekoamassa? Viime aikoina olen välttänyt siltojen ylityksiä. Tämä on aika ahdistavaa aikaa.

Näytä vastaus

Vastaus:

Syntymäkotini sijaitsee Suomenselällä. Mäkien päälle oli raivattu pellot, joita liki kohosivat talot ja piharakennukset. Hallanarat kytömaat levittäytyivät rinteiden alla soiden ja vesistön reunoille. Kahta järveä, Sammalista ja Luotojärveä, yhdistää joki, jonka yli kulkee maantie kapeaa siltaa pitkin. Pikkupoikana pelkäsin sillan ylitystä. Painoin pääni reessä nahkasten alle, kun isäni ohjasti kevyesti jolkottelevaa hevosta.

En hahmota, mikä sillassa ja vedessä pelotti. Ehkä luonnon hallitsematon voima sai tunteen pintaan, sillä mäkien päältä tuli harvemmin pyöräiltyä järvelle, eikä uimataitokaan ollut vielä kehittynyt.

Jokin silloissa ja kaduissa laukaisee ilmeisen tiedostamattomasti ahdistuksesi. Tilanne aiheuttaa paniikkikohtauksen, jonka tyypillisenä piirteenä autonomisen hermoston sympaattinen puolisko hyppää takajaloilleen.

Sydän alkaa hakata, hikeä pukkaa pintaan, vapisuttaa ja suu kuivahtaa. Saattaa seurata hengitysvaikeutta, tukehtumisen tunnetta, rintatuntemuksia, pahoinvointia ja vatsakipuja. Olo voi kääntyä pökkeröisen epävakaaksi ja poissaolevan oloiseksi, jolloin itsensä hallinta uhkaa karata pelon tunteen voimistuessa.

"Sekoamassa tuskin olet – sitä kykenee harvoin itse ymmärtämään. Olivatpa reaktiosi juuret missä tahansa, avainasia on tunnistaa ongelma ja käydä sitä päin."

Yleisoireina voi ilmetä kuumia aaltoja, vilun väristyksiä, ihon puutumista tai pistelyä. Oireiden voimakkuuteen vaikuttaa se, kuinka nopeasti tiedostaa tilanteen ja kykenee rauhoittamaan itsensä.

Sekoamassa tuskin olet – sitä kykenee harvoin itse ymmärtämään. Olivatpa reaktiosi juuret missä tahansa, avainasia on tunnistaa ongelma ja käydä sitä päin. Välttäminen johtaisi siihen, ettei uskaltaisi ennen pitkää lähteä minnekään, sillä siltoja, katuja ja teitä kyllä piisaa.

Tarvitaan omatoimista käyttäytymisterapiaa siedätyksineen. Kun tunnistaa autonomisen hermoston heräävän, siihen pitää tarttua lujalla ja päättäväisellä otteella. Tulisi ajatella, että jaahas, tämä nyt on taas tätä, vetää rauhoittumismoodi ylle ja pyrkiä tasaamaan hengitys. Jos alkaa haukkoa henkeä, se johtaa vähin erin koko paniikkihäiriökohtauksen kliimaksiin. Sen pystyy kyllä provosoimaan itselleen tiheällä hengenvedolla. Tiedämme, että paniikkihäiriökohtauksia provosoivat kofeiini, energiajuomat, alkoholi ja kannabis.

Suotuisissa oloissa autonomien hermosto siedättyy eikä enää turhasta hötkyile. Aina tähän ei itse pääse, jolloin apua saa psykoterapiasta ja tarvittaessa siihen yhdistettävästä lääkityksestä.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.