Apu

Paha refluksitauti vaivaa eikä normihoito auta – Kiminkinen vastaa

KuvatA-lehtien kuva-arkisto

Kysymys:

Minulla on refluksitauti, joka on leikattu kymmenisen vuotta sitten. Se oli kehittynyt Barrettin ruokatorveksi. Leikkaus auttoi, mutta nyt antibiootti aiheutti kovan kivun ruokatorven ja nielun seutuun, ilmeisesti myös tulehduksen ja haavaumia. On närästystä ja polte rintalastalla. Happosalpaaja auttaa vain hetken, kaksi kappaletta vuorokaudessa ei riitä. En haluaisi syödä niitä jatkuvasti sivuvaikutusten vuoksi. Mitä voisin tehdä? Kipu on päivittäistä.

Näytä vastaus

Vastaus:

Aivan, eivät ”antiloopit” ole ollenkaan riskittömiä, joten niiden määräämisessä täytyy yrittää pitää tolkku toisessa päässä. Me lääkärit näytämme toisinaan kirjoittavan niitä mukamas suojaksi ilmiselvissä virustulehduksissa, johon ne eivät auta. Todellinen suoja pikemminkin karkaa kuin eno veneestä.

Jospa tämä epidemian aika kiihdyttäisi pikatestien kehittämistä, jolloin päivystyksissä vältyttäisiin turhilta kuureilta.

Refluksitaudissa kirurginen hoito arvioidaan tarpeelliseksi joka kymmenennellä potilaalla. Nykytekniikalla 70 prosentilla leikatuista tulos ja elämänlaatu ovat hyvät kymmenen vuoden kuluttua (Markku Voutilainen).

Barrettin ruokatorvi on refluksitaudin merkittävin komplikaatio. Siinä ruokatorven alaosan levyepiteeli eli pintasolukerros on korvautunut epäkypsällä suolen lieriöepiteelillä.

Barrettiin liittyy ruokatorven rauhassyövän vaara (alle 0,5 prosenttia vuodessa). Suurin riski on Voutilaisen mukaan tupakoivilla, liikapainoisilla, yli 60-vuotiailla miehillä, joilla refluksitauti on ollut pitkään.

Seurantatarpeen arvioinnissa käytetään riskipisteytystä: mies 9 p, tupakointi 5 p, muutoksen mitta 1 p/cm ja aikaisemmin koepalassa todettu lievä dysplasia eli  erilaistumishäiriö 11p. Seurantaa suositellaan, jos riskipisteitä kertyy 17 tai enemmän. Seuranta on aina välttämätöntä, jos ruokatorvessa todetaan lievä dysplasia.

Tarvitaan laadukasta tähystintä ja tähystäjää, joka osaa havaita muutokset limakalvolla ja ottaa tarpeelliset koepalat.

Refluksitaudin lääkehoito toteutetaan protonipumpun estäjillä. Ne on otettava 30–60 minuuttia ennen ateriaa yleensä aamuisin, hankalassa tilanteessa kahdesti päivässä. Valmisteen vaihto näyttää joskus auttavan. Esomepratsoli saattaa osoittautua joskus tehokkaimmaksi.

Olet perillä myös H2-salpaajien haitoista. Pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä imeytymishäiriöitä (kalsium, magnesium, B12-vitamiini, rauta) sekä infektioita (suolistoinfektiot, keuhkokuume). Vaara korostuu iäkkäillä, aliravituilla ja monisairailla.

Turvallisena pidetään enintään kahdeksan viikon hoitojaksoa, jonka aikana annosta ja annoskertoja vähennetään. Mikäli suuri annos lopetetaan heti kerralla kuin sika joulun alla, reagoi vatsalaukun limakalvo kuin lehmät keväällä ulos laskiessa: nytpä aletaan erittää happoa heti urakalla. Tällöin oireet voivat uusia nopeasti noin viikon viiveellä.

Vaikeassa refluksissa joudutaan kuitenkin käyttämään usein pitkää estohoitoa.

Olet ottanut lääkkeesi oikein. Hoitoa voi tehostaa antasidilla ja alginaatilla, joskin niiden vaikutus kestää korkeintaan tunnin. Oleellista on tietää, kuuluuko Barrettisi riskiryhmään. Milloinka sinut on viimeksi tähystetty?

Jos vaivasi ei pian hellitä, sinun tulee hakeutua hyvän tähystäjän pakeille.

Julkaistu: 23.5.2020

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.