Apu

Pääni rutisee ja naksuu – Mistä tämä johtuu ja voiko rutinaa saada loppumaan? – Apu-klinikka vastaa

KuvatAdobe Stock
Julkaistu: 18.6.2021

Kysymys:

Minulla naksuu ja rutisee pääkallon alaosassa. Mistä se johtuu ja mitä voi tehdä, että sen saa loppumaan? Särkyä ei ole, ja pää kääntyy normaalisti. Voiko rutina olla yhteydessä korvahuuhteluun, joka tehtiin ennen sen alkamista? Vaikku oli ­tiukassa, mutta kaikki saatiin pois. Seuraavana päivänä sain korona­rokotuksen. Olen käynyt seitsemän kertaa hierojalla, mutta ei se ole ­auttanut. Olen 76-vuotias.

Näytä vastaus

Vastaus:

Kuulostaa vaaralliselta, jos päässä naksahtaa. Temperamentilla tiedetään olevan perinnöllistä pohjaa, vaikka käyttäytymiseemme vaikuttavat myös lapsuudessa opitut mallit. Itse olen joutunut harjoittelemaan kymmeneen laskemista – tosin monta kertaa olen ehtinyt hädin tuskin viiteen.

Olen tällä palstalla muistellut ­edesmennyttä Anja-mummoani, jolla en tiedä koskaan ­naksahtaneen päässä, vaikka melkoista pauketta kuuluikin liikkuessa. Polvistaan hän totesi, että ne olivat kuin huolimattoman halot liiterissä. Aivan liian varhain menehtynyt ortopedi Esko Partio korjasi ne tekonivelillä. Toinen lonkka paukahteli sekin. Paljon myöhemmin katselin vanhoja röntgenkuvia, joista huomasin lonkan joskus murtuneen. Hyvin se silti kesti koko elämän.

Nyt tiedän jo toista. Kun taivutan polvia kyykistyessäni, niistä kuuluu: naks, naks. En halua ajatella, mitkä rakenteet siellä paukkuvat. Sielläpähän särmät jauhautuvat kuin morttelissa ortopedi Ville ­Mattilaa lainatakseni. Kipeältä ja kankealta tuntuu juostessa ensimmäistä kilometriä, minkä jälkeen helpottaa.

Rakenteet ruostuvat

Kyllä rakenteet vanhetessa ruostuvat. Naksetta kuuluu kaularangasta päätä käännellessä. Öljyt pitäisi vaihtaa. Näinhän suunnittelija tekeekin: vettä ilmestyy niveliin ja limapusseihin. Tosin ei se ole oikeasti vettä, kuten ei ollut viinakaan Speden elokuvassa, vaan hyvin voitelevaa öljyä. Joskus sitä kertyy niveleen niin ­paljon, että liika pitää poistaa ja hillitä nivelkalvon tuotantoa kortisonipiikillä.

Äänet syntyvät tukirakenteissa. Nivelet rispaantuvat, kuluvat ja osin luutuvat. Kun nikamien välilevyt ohentuvat, luutuminen ja rustottuminen stabiloivat rankaa. Luupiikkejä ne eivät muodosta. Ne näyttävät teräviltä yhdestä projektiosta katsottaessa, mutta oikeasti ne ovat laakeita. Lisäksi jänteiden kiinnittymiskohdat luuhun voivat rustottua ja osin luutua. Näistä kaikista lähtee ääntä rakenteiden liikkuessa toisiaan vasten. Jänteet, kalvot ja ­pikkulihakset voivat hypähdellä luukyhmyjen yli, mitä tapahtuu jopa vauvoilla.

Tärykalvon kuuluu johtaa herkästi äänen värähtelyjä kuuloluuketjun eteenpäin vietäviksi. Toki myös se kalkkeutuu ja jäykistyy vanhemmiten. Korvasta ­tulevan rutinan erottaa yleensä helposti korvatorvea venyttelemällä, kun leukoja lonk­suttelee laajassa kaaressa tai puhkuu henkeä ulos nenänsiipiä vastakkain puristamalla ja suu visusti kiinni pitämällä. Tukkoinen korva paukahtelee auki. Toki korvakäytävän vaikku pitää räjäyttää pois. Jos karva lepää vasten tärykalvoa, sen liike voi saada aikaan melkoisen rumpusoolon.

En usko, että korvahuuhtelulla ja vaikulla on osuutta pääkallosi naksumiseen ja rutinaan. ”Pakkanen” siellä vain paukkuu nurkissa – tai oikeammin rakenteiden ”ruostuminen”. Se ei ole vaarallista, etkä saa sitä pois. Ääni saattaa asettua itsestään tai siirtyä toiseen kohtaan. Älä välitä. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu ainakin täällä sivummalla suuren maailman hyörinästä.

Kysy terveydestä, Apu-klinikan asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse” Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.