Monet ovat varmaankin kuulleet sutkautuksen: tärkeintä ei ole se, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, vaan se, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä. Tässä on paljon perää. Harvakseltaan tapahtuvaa juhlasyömistä ei kannata miettiä liikaa, sillä pitkän aikavälin päätökset arjessa ratkaisevat ruokavalion vaikutukset terveyteen.

Pysähdytään silti pohtimaan hetkeksi suomalaisia jouluruokia. Ovatko ne todellakin epäterveellisiä? Ainakin rosollista, salaateista, omenista, sitrushedelmistä sekä porkkana- ja lanttulaatikosta saa paljon terveyttä edistäviä aineita. Laatikkoruokien terveellisyys riippuu siitä, kuinka paljon niiden valmistuksessa käytetään kermaa ja voita. Jos laatikoiden kerma ja voi korvattaisiin esimerkiksi kaurakermalla ja margariinilla, terveysvaikutukset olisivat paremmat kolesterolin kannalta.

Varsinkin rannikkoseuduilla joulupöytään kuuluu usein paljon erilaisia kalaruokia. Kala on tunnetusti varsin terveellistä. Tosin graavilohi sekä erilaiset silakat ja sillit saattavat olla hyvinkin runsassuolaisia, mikä teoreettisesti heikentää kalan hyviä terveysvaikutuksia. Joulukinkku, kalkkuna, alatoopi eli lihahyytelö ja erilaiset paistilihat ovat yleensä varsin vähärasvaisia, eivätkä siten ruokina pahimmasta päästä. Tosin liharuokia saatetaan syödä jouluna suuriakin määriä.

Jouluun kuuluu usein myös runsas makean syönti. On piparia, torttua, suklaata ja herkullisia jälkiruokia. Makean määrä todennäköisesti kasvaa monessa suomalaisperheessä jouluaikana suureksi arkeen verrattuna.

Kannattaa silti muistaa, että ruokavalion terveysvaikutuksiin on järkevämpää keskittyä enemmän juhlapyhien jälkeen. Seuraavana vuonna on taas reilut 350 päivää aikaa syödä terveellisesti.