Tuulilasi

Ohittaminen

Ohittaminen

Tapio Ketonen

Kysymys:

Aikaisemmin kuljin 32 vuotta pyörällä töihin ja työpaikan vaihduttua jouduin ostamaan auton.

En ole autolla juuri ajanut kortin saamisen jälkeen, joten ajattelin ostaa autolehden helpottamaan autovalintaa. Myös internetistä löytyi hyvin apuja autonvalintaan, ehkä jopa liikaakin.

Auto tuli ostettua, ja jo ennen sitä paljastui, että osa uusista työkavereista asuu samalla paikkakunnalla.

Nyt kun menemme yhdessä töihin on työkaverit huomautelleet ohittamisesta. 

Teidän lehden perusteella 60 kilometrin tuntinopeudesta on lähdettävä ohittamaan neljännellä tai viidennellä vaihteella. Nopeuden nostaminen on teidän lehdessä nimetty tässä tapauksessa sitkeäksi. Näin olen toiminut ja kyydissä olevat työkaverit väittävät, ettei niin tule koskaan tehdä. Olen sanonut heille, myös neljänkymmenen kilometrin tuntinopeudesta ohitettaessa tulee käyttää neljättä tai viidettä vaihdetta, kuten teidän lehdessäkin lukee ja kolmatta, neljättä tai viidettä vaihdetta käytetään kun ohitetaan kahdeksankymmenen kilometrin tuntinopeudesta.

En tosin tiedä miksi nuo ohittamiseen lähtönopeudet on nimetty ohituskiihtyvyydeksi (80-120) ja sitkeydeksi (40-100), mutta kiihdyttämisestähän molemmissa on kysymys ja ei nuo eri nimet nyt tähän minun työkavereiltani saamani huomautuksiin kuulu.

Olenko minä vai työkaverit väärässä?

Näytä vastaus

Vastaus:

Autolla ajamisen ensimmäinen perusvaatimus on, että kuljettajan pitää osata käyttää järkeään. Meillä ei ole koskaan sanottu mitään niin järjetöntä, että kuudestakympistä pitäisi lähteä ohittamaan nelosella tai viitosella. Eikä varmasti tulla sanomaankaan.

Ohittamaan lähdetään sellaisella vaihteella, jolla auto kiihtyy riittävän hyvin. Kuudestakympistä yleensä kolmosvaihde riittää, mutta joissakin autoissa kakkosvaihde voi riittää niin pitkälle, että ohittamaan kannattaa lähteä sillä.

Liian isolla vaihteella ohittaminen on vaarallista ja myös vastuutonta, sillä jos auto viipyy tarpeettoman pitkään väärällä kaistalla, aiheutetaan vaaraa paitsi itselle myös muille liikenteessä oleville. Tällaisilta kuskeilta pitäisi ottaa ajokortti pois.

Kun mittaamme autojen suorituskykyä ja testaamme moottorin ja voimansiirron ominaisuuksia, teemme useita erilaisia kokeita. Sitkeysmittaus, joka tehdään kiihdyttämällä autoa nelosella 40 km/h:n nopeudesta satasen nopeuteen ja viitosella sekä mahdollisella kuutosella 60-120 km/h, näyttää erinomaisesti, miten voimansiirron välitykset soveltuvat normaaliin maantieajoon. Jos sitkeysarvot ovat huonot, auto vaatii tavallisessa ajossa mutkaisella maantiellä paljon vaihtamista.

Ohituskiihtyvyyden eli nopeuden noston mittaaminen nopeusvälillä 80-120 km/h palvelee nimenomaan ohittamista. Tällä etsitään tietoa miten ripeästi ohittaminen sujuu milläkin vaihteella. Monessa tapauksessa nopein aika saavutettaisiin vaihtamalla kesken kiihdytyksen, mutta ihniset vaihtavat kovin eri tavoin. Joillakin veto voi olla poikki vaihtamisen aikana kaksi sekuntia, jopa enemmänkin. Kokeneelta testikuljettajalta vaihtaminen vie aikaa vain 0,1-0,2 sekuntia.

Kertomanne perusteella teidän ajotapanne ovat niin erikoiset, että suosittelen nyt ensi vaiheessa pitäytymään kimppakyydissä matkustajan paikalla ja hakeutumaan pikimmiten autokouluun muutamaa ajo-opetuskertaa varten. Opettajalta kannattaa pyytää erityisesti opastusta ohittamiseen.

Julkaistu: 8.9.2012

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.