Tuulilasi

Nykyautojen ongelma?

Nykyautojen ongelma?

Tapio Ketonen

Kysymys:

Ostettu 2 vuotta vanha japanilainen henkilöauto. Aluksi oli käynnistysongelmia akun tyhjentymisen vuoksi. Merkkihuolto löysi vian joka söi virtaa auton seistessä. Vika korjattiin ja samassa yhteydessä huolto sanoi etteivät nykyautot kestä 2-3 viikkoa kauempaa aikaa seisomista, lepokulutusta aiheuttavien sähkölaitteiden takia, joita mm. käynnistyksenesto, kello, ajotietokone, kaukosäätöinen keskuslukitus.

Lepokulutus mitattu huollossa 35 milliampeerin suuruiseksi. Tuosta tulisi vakiokulutuksella vajaa ampeeri vuorokaudessa, joten luulisi 70 ampeeritunnin akun kestävän reippasti päälle kuukauden, jopa pari kuukautta, akun ollessa täynnä. Huolto kuitenkin väittää ettei lepokulutus ole vakio.

-Jos se on totta niin mikä sitä lepokulutusta välillä nostaisi?

-Kuulostaako huollon väittämät ylipäätään oikeilta?

-Onko sama tilanne kaikkien uudempien autojen kanssa merkistä riippumatta, jos niistä löytyy vähintään sama määrä sähkölaitteita?

Napajännitettä mittaamalla (akku kaapeleita ei irroitettu) akusta huomattu aika nopea jännitteen putoaminen kahden seurantajakson aikana.

Ensin akkulaturilla ladattu akku täyteen ja vuorokautta myöhemmin napajännite 12,78 V. Tasan viikon seisomisen jälkeen napajännite tippunut arvoon 12,21 V. 

Toisessa testissä auto seisoi tasan 2 viikkoa ja napajännite tippui 12,6 voltista 11,89 volttiin. Lähti kuitenkin käyntiin, vaikka jännite oli tippunut näinkin paljon.

Löysin akkuvalmistajan sivulta taulukon, jossa todetaan täyden akun jännitteen olevan 12,72 V ja tyhjän 11,04 V. Tuo 11,89 V merkitsisi taulukon mukaan n. 25% varaustilaa.

-Missä kohden mahtaa mennä raja, jonka jälkeen auto tuskin enää käynnistyy (voltit ja/tai varausprosentit)?

Olisin erittäin kiitollinen, jos pystyisitte vastaamaan yllä esitettyihin neljään kysymykseen.

Ps. Asiasta tuntuu olevan mielipiteitä laidasta laitaan pitkin nettiä. Asian oikea laita olisi hyvä selvittää ja talven ollessa nurkan takana, tässä voisi olla jopa lyhyen lehtiartikkelin paikka, jossa tuotaisiin esiin tämä ongelma, jonka aiheuttaa uudempien autojen lepovirtakulutus. Se saattaa olla aika monelle vieras asia. Kymmenen vuotta vanhemmat autot tuntuvat kestävän seisontaa vaikka kuinka, koska niissä ei mikään laite syö virtaa auton seistessä.

Näytä vastaus

Vastaus:

Minulle ei nyt heti tule mieleen mitään syytä, miksi seisovan auton virrankulutus vaihtelisi. Ehkä kuitenkin huollossa osataan se selittää, jos kerran sellaista kertoivat. Kellon virrankulutus on pientä mutta tasaista, samoin ajoneston lähettimen ja keskuslukituksen vastaanottimen.Ja kyllähän kello on jo vanha keksintö, niitä oli autoissa jo jopa 50 vuotta sitten.

Kyllähän kaikki autot kuluttavat virtaa, ja merkkien välillä varmaankin on kulutuseroja, mutta ne lienevät kuitenkin aika pieniä. Yleensä akun tyhjeneminen johtuu viasta.

Akku kyllä tyhjenee aikaa myöten aivan itsekseenkin, vaikka siitä olisivat kaapelit irrotettuina. Pienikin virrankulutus nopeuttaa tätä ilmiötä. Pari viikkoa on yleensä sellainen aika, jonka sähkö riittää suuremmitta ongelmitta, mutta sen jälkeen käynnistysongelmia voi pikkuhiljaa ilmaantua.

Omakohtaiset kokemukseni v. 2000 Avensiksen kanssa ovat sellaiset, että auto käynnistyy vielä kuukauden seisonnan jälkeen, mutta pyörittäminen on jo aika vaisua. En ole mitannut sen virrankulutusta, mutta  nuo mainitut varusteet siinäkin on, Radion muistin ylläpitovirta tuosta luettelosta vielä puuttui, sekin lienee jonkun milliampeerin luokkaa.

Sinänsä akun kannalta tyhjeneminen on haitallista. Akun toiminta perustuu siihen, että purettaessa akun levyjen pinnalla metallinen vapaa lyijy (Pb) muuttuu lyijysulfaatiksi PbSO4. Reaktio on käänteinen, eli ladattaessa lyijysulfaatti hajoaa vapaaksi lyijyksi ja luovuttaa sulfaatti-ionin takaisin elektrolyyttiin eli happoon.

Jos lyijysulfaatti saa olla kovin pitkään levyn pinnalla, se alkaa kiteytyä. Kiteytynyt lyijysulfaatti ei enää hajoa vaan muodostaa levyn pinnalle kovan kerroksen, ja tämä pienentää akun levyjen toimintakykyistä pinta-alaa. Tämä taas johtaa akun kapasiteetin pienenemiseen. Tästä syystä akkua ei pitäisi seisottaa kovin pitkään heikosti ladattuna. Nykyaikaiset elektroniset akkuvaraajat pitävät yllläpitotoiminnollaan akun kunnossa, ja niitä kannattaa käyttää, jos siihen suinkin on mahdollisuuksia.

Lepotilassa mitattu napajännite antaa hieman osviittaa akun varaustilasta, mutta ei sittenkään kovin tarkasti. Niinpä annettavat jännitearvot ovat väkisin summittaisia. Käynnistymisellekään ei ole mitään tarkkaa jännitearvoa, parhaimmillaan riittää, että moottori pyörähtää yhden kierroksen eli parin puristuksen yli.  Ratkaisevaa käynnistyksen kannalta on, mihin napajännite laskee kuormitettuna, ja tässä suhteessa akuissa on eroja.

Akkuja testattaessa 20 tunnin kapasiteettikokeessa akkua puretaan nimelliskapasiteetin kahdeskymmenesosan suuruisella virralla  jännitearvoon 10,5 V, eli tällöin akun katsotaan olevan tyhjä. Kylmäpurkauskokeessa kuormitetun akun napajännitteen annetaan laskea muistaakseni 9,6 volttiin. 

Julkaistu: 15.11.2010

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.