Kysymys:
Täytin juuri 73 vuotta. Kun yhtenä aamuna heräsin, rinnassa oli outo tunne ja sydän löi kiihkeästi. Mittasin verenpaineen: pulssi oli 159, ja mittarissa vilkkui sydänmerkki. Alapaine oli yli 100. Pelästyin. Otin Disperinin, sitten bisoprololin ja toisenkin. Olin saanut sitä varmuuden vuoksi, koska olin kerran havainnut tiheärytmisyyttä. Jouduin herättämään poikani, joka oli luonani. Hän soitti ambulanssin, ja jouduin sairaalaan, koska minulla todettiin eteisvärinä. Sairaalassa sain sähköhoitoa, joka lopulta päätti rytmihäiriön. Minulla ei ole ollut vielä mitään säännöllistä lääkitystä. Olen seuraillut verenpainettani silloin tällöin ja käynyt verikokeissa vuosittain. Arvot ovat olleet aina hyvät. Teen päivittäin pikkulenkin koirien kanssa ja soudan kuntosalilla 2–3 kertaa viikossa. Sairaalareissun jälkeen olen mitannut paineet muutaman kerran päivässä. Rasituksen jälkeen ne palautuvat hyvin alle tason 130/75. Syke on 65–70. Tein kuitenkin järkyttävän huomion: heti herätessä paine on ollut 166–184/90 ja syke 69–77. Minulla todettiin joskus 20 vuotta sitten uniapnea, ja hoidoksi sain uniapneakiskot. Ne eivät kuitenkaan ole sopineet suuhuni enää vuosiin, enkä voi niitä käyttää. Flimmerin jälkihoitoon määrättiin verenohennuslääke ja bisoprololi päivittäin kuukauden ajan. Pelottaa, ettei tälle mahdeta mitään ja saan aivoinfarktin.
Vastaus:
Eteisvärinä eli flimmeri on tavallinen rytmihäiriö. Sen riski kasvaa ikääntyessä, mutta toki myös monet muut tekijät voivat altistaa eteisvärinälle. Kysyjän tapauksessa sellainen on ainakin hoitamaton uniapnea.
Myös verenpaine tahtoo nousta ikääntyessä, ja monet tarvitsevat sen hoitoon lääkityksen. Kysyjän elintavat vaikuttavat terveellisiltä. Ainakin liikuntaa tulee harrastettua monipuolisesti. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota suolan määrään ravinnossa ja välttää tummia makeisia eli lakritsia ja salmiakkia, sillä ne saattavat nostaa verenpainetta. Olisi myös hyvä pohtia, voisiko uniapnean hoitoon saada jonkin toimivan ratkaisun. Jos verenpaine ei tasoitu normaalilukemiin, pitää aloittaa lääkitys.
Valitettavasti eteisvärinätaipumus on pääsääntöisesti pysyvä. Eteisvärinäkohtaus tulee siis joskus toistumaan. Seuraavalla kerralla se on kuitenkin helpompi hallita, koska käytössä on jo beetasalpaaja (bisoprololi), joka rauhoittaa sykettä myös eteisvärinäkohtauksessa.
Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara. Rytmihäiriön aikana veren liike sydämen eteisissä hidastuu, jolloin saattaa muodostua paikallinen verihyytymä. Hyytymä lähtee helposti liikkeelle verivirran mukana ja päätyy valitettavan usein aivoihin. Tätä ehkäistään käyttämällä verenohennuslääkitystä eli antikoagulanttia. Lääke ei varsinaisesti ohenna verta, vaan hidastaa sen hyytymistä.
Koska eteisvärinätaipumus on pysyvä, useimmat potilaat tarvitsevat jatkuvan lääkityksen, ei vain kuukauden kuuria. Päätökseen hoidon kestosta vaikuttavat riskipisteet, joita kerryttävät ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjän tapauksessa riskipisteiksi on ilmeisesti laskettu ikä (yli 65 vuotta). Riski on kuitenkin selvästi suurentunut, koska verenpaine näyttäisi olevan koholla. Tässä tapauksessa harkitsisin vakavasti verenohennuslääkkeen käytön jatkamista pysyvästi. Aivoinfarktin ehkäisy olisi silloin tehokkaampaa.
Rytmihäiriö voi pelottaa, varsinkin kun se on luonteeltaan nopea. On kuitenkin lohdullista, että häiriölle on nyt nimi. Pysyvän lääkityksen tarve näyttää väistämättömältä, mutta lääkkeillä aivoinfakti pystytään estämään tehokkaasti. Myös oireet lievittyvät niin, että elämänlaatu säilyy hyvänä.
Sydänliitto
Kysymykseen vastasi ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.
Suomen Sydänliitto on Euroopan ensimmäinen ja maailman toiseksi vanhin sydänjärjestö. Liitto toimii paikallisesti, alueellisesti ja koko maan laajuisesti. Sydänliitto tarjoaa tietoa, kuntoutusta ja vertaistukea sairastuneille sekä heidän läheisilleen.
Lue lisää: sydan.fi
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Pippa Laukka, hyvinvointi
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.