Apu

Miten eroon levottomista jaloista? – Nykiminen on ympärivuorokautista – Voi mennä monta yötä, etten saa lainkaan unta – Apu-klinikka

KuvatFotolia
Julkaistu: 7.8.2021

Kysymys:

Minulla on niin paha levottomat jalat -oireyhtymä, että olen menettää järkeni. Voi mennä monta yötä peräkkäin, etten ole saanut sekuntiakaan unta. Molemmat jalat sätkivät ja kouristelevat. Olen kokeillut Pramipexolea, annos 2 × 35 mg, mutta olen itse nostanut sitä. Onko niin, että liian suuret annokset vain pahentavat tilaa? Olisin mitä kiitollisin, jos saisin vähänkin helpotusta. Nykyään nykiminen on ympärivuorokautista.

Näytä vastaus

Vastaus:

Älä hyvä ihminen päästä järkeäsi karkuun. Aika vaikeaa sitä on ilman aivosairautta menettääkään. Sitä vastoin harkintakyvyn voi hyvin helposti tilapäisesti kadottaa, mikä todentuu pahimmillaan rakastumisen yhteydessä (SMO – Soiva Metso Oireyhtymä).

Viisi sadasta kärsii levottomista jaloista (LJO). Tila lisääntyy iän myötä. Oireita ovat jalkojen kihelmöinti ja polttelu. Usein vaivaa ei kuvata niinkään kivuliaaksi, vaan tuntemukseksi, joka pakottaa liikuttamaan jalkoja tai lähtemään kävelylle.

Oireet tulevat etenkin iltaisin ja öisin, joten uni voi todenteolla häiriintyä, kuten sinulle on käynyt. Kivut, säryt, lihassäryt ja puutumiset eivät pääsääntöisesti ole tätä vaivaa. Aina pitää varmistaa, että kyseessä on todella puhdas LJO.

Näön ja kosketuksen varaisesti tutkitaan jalat ja niiden iho, verenkierto ja tunto. Merkit laskimo- ja valtimoverenkierron häiriöistä ja hermovioista noteerataan. Tarkentavina tutkimuksina ovat käypäisiä tarvittaessa ABI-mittaus (ei tarkoita ylioppilaskokelasta) ja joskus jopa ENMG (hermo­tutkimus).

"LJO:n syytä ei täysin tunneta. Rautavarastojen vajetta potevilla on suurentunut riski sairastua."

Krampit (suonenveto) ja puutuminen eivät sovi LJO:ään. Statiinikolesterolilääkkeet voivat aiheuttaa luurankolihaskipua etenkin pohkeisiin ja reisiin sekä kramppiherkkyyttäkin. Psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa kävelypakkoa. Se ilmenee motorisena levottomuutena, kun LJO:ssä vuodelepo ja nukkuminen ovat vaikeutuneet.

LJO:n syytä ei täysin tunneta. Rautavarastojen vajetta potevilla on suurentunut riski sairastua. Raudanpuute näyttäytyy anemiana vasta sitten, kun varastot ovat vähissä. Niiden mittarina käytetään ferritiiniä. Esimerkiksi nivelreumassa ferritiini voi olla toista sataa, vaikka potilaalla on rautavaje. Hb laskee vasta silloin, kun ferritiini on alle 15–10 myyg/l. Jos Hb on 140 ja ferritiini 40, väsymysoireita tuskin ilmenee. Transferriinin saturaation mittaaminen on luotettavampaa, jos epäilee potilaalla kudostuhoa.

Sudenkuoppa ovat Kaakkois-Aasiasta tulleet, kuten thaimaalaiset. Heillä esiintyy yleisesti Hb-variantteja, erityisesti HbE, jotka aiheuttavat verenkiertoon pieniä punasoluja raudanpuutetta matkien. Suomalainen lääkäri voi haksahtaa rautaterapiaan, joka aiheettomasti ja toistuvasti käytettynä on haitallista.

Näissä tapauksissa kannattaa tehdä HB:n isoelektrinen fokusointi, joka paljastaa Hb-variantit. Näilläkin potilailla voi toki olla rautavaje, mikä selviää ferritiinillä tai transferriinin saturaatiolla. Raudanpuutteen syy pitää aina selvittää.

"Oireesi on sen verran raju, että sitä on syytä tutkia ja hoitaa. Kun diagnoosi on varma, on mahdollista kokeilla estolääkkeenä muun muassa pregabaliinia ja joskus mietoa opioidia ottaen huomioon lääkityksen haitat."

Kysyjältä on jäänyt nolla ja pilkku pramipeksolin edestä pois. Aina on syytä lähteä pienimmästä annoksesta 0,088 mg otettuna 2–3 tuntia ennen maata panoa. Annosta ei ole syytä nostaa kuin kertaalleen, sillä tehon on osoitettu vain heikkenevän. Jos rautavaje on todettu, voi LJO:ssä ferritiinin nostaa varmuudeksi luokkaan yli 70.

Oireesi on sen verran raju, että sitä on syytä tutkia ja hoitaa. Kun diagnoosi on varma, on mahdollista kokeilla estolääkkeenä muun muassa pregabaliinia ja joskus mietoa opioidia ottaen huomioon lääkityksen haitat.

Jos yleislääkäri käy avuttomaksi vaivasi hoidossa, apua voi hakea neurologilta tai kivun hoidon spesialistilta.

Kysy terveydestä, avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiedeVoit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.●

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.