Apu

Mammografiassa rinnastani löytyi mikrokalkkia – Muuttuuko se syöväksi? – Apu-klinikka vastaa

Julkaistu: 8.9.2021

Kysymys:

Toisesta rinnastani löytyi mammografiassa niin sanottua mikrokalkkia. Sain kuulla, että se on syövän esiastetta, atypiaa. Kuinka todennäköistä on, että se muuttuu syöväksi? Mitä toimenpiteitä tässä tilanteessa voidaan tehdä? Voinko itse vaikuttaa siihen jotenkin?

Näytä vastaus

Vastaus:

Mikrokalkit ovat tavallisia ja oireettomia mammografiakuvauksen löydöksiä. Niitä on helppo havaita, mutta vaikea tulkita. Vertailu aiempiin kuvauksiin lisää tulkinnan luotettavuutta. Seulontakuvat kaksoisluetaan aina, eli kaksi röntgen­lääkäriä katsoo kuvat erikseen. Mammo­grafiakuvan tulkintaa vaikeuttavat esimerkiksi aiemmat kirurgiset toimenpiteet, arvet ja rintaimplantit.

Digitaalinen röntgen­kuvaus on kuitenkin lisännyt kuvauksen herkkyyttä. Joskus kysytään, riittäisikö pelkkä rintojen ultraäänitutkimus, jotta vältettäisiin säteilyrasitus. Alkava rintasyöpä voi kuitenkin jäädä ultraäänitutkimuksessa näkymättä. Sen ensioire voi olla juuri mikrokalkkikertymä, joka näkyy paremmin mammografiassa. ­Magneettikuvauksellakaan ei havaita mikrokalkkeja niin hyvin kuin mammografialla, jossa saatava säteilyannos on kuitenkin hyvin pieni.

Kalkit voivat olla hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia. Atypia tarkoittaa muuntunutta solua, mutta se ei ole varsinaisesti rintasyövän esiaste. Se kuvastaa lisääntynyttä rintasyöpäriskiä, mutta mahdollinen syöpä ei synny välttämättä kalkkimuutoksen kohtaan, vaan se voi kehittyä kokonaan toisen rinnan alueelle. Atypiaa on eriasteista, ja se voi sijaita eri alueilla rauhaskudosta, kuten rintasyöpäkin.

Et kerro ikääsi tai sitä, oliko kyseessä seulontakuvaus vai tehtiinkö tutkimus jonkin oireen vuoksi. Lisääntyneen ja yhä herkemmän kuvantamisen myötä löytyy yhä useammin muutoksia, jotka edellyttävät jatkotoimenpiteitä. Löydöksen luonteen mukaan voidaan ensin ottaa lisänäyte tai kutsua potilas kirurgin vastaanotolle keskustelemaan tilanteesta. Yleensä mikrokalkin perusteella löytynyt atypia johtaa isomman alueen tutkimiseen mahdollisten muiden solumuutosten varalta. Tämä voidaan toteuttaa paikallispuudutuksessa alipaineavusteisella neulanäytteellä tai päiväkirurgisesti nukutuksessa ottamalla isompi kudosnäyte alueelta.

"Pieni, paikallinen muutos on helpompi hoitaa kuin oireinen, levinnyt syöpä. Tähän perustuu seulonnan idea. ­"

Joskus alkuperäinen diagnoosi muuttuu tarkemmassa tutkimuksessa paremmaksi, mutta joskus saadaan myös huonompia uutisia. Yksittäiset pienet kalkit saatetaan poistaa kokonaan jo paksuneulanäytteen mukana tai viimeistään isommassa näytepalassa. Tämä ei kuitenkaan poista lisääntynyttä syöpäriskiä, ja jatkossa tarvitaan tavanomaista seulontaa tiivimpää seurantaa. Jos taas lisänäytteessä ilmenee selkeästi pahanlaatuisia soluja, hoidetaan tilanne kuten rintasyöpä yleensä.

Rintasyöpä on Suomessa naisten ­yleisin syöpä ja sitä seulotaan 50–69-vuotiailta naisilta kahden vuoden välein mammografiakuvauksella. Suomalaisen seulontaohjelman vuoksi esiintyy jonkin verran ylidiagnostiikkaa, mutta sen ei ole katsottu ylittävän seulonnan hyötyjä. Kun muutokset löydetään varhaisessa vaiheessa, ennuste on parempi. Suomessa se on Euroopan parhaimpia. Rintasyöpään vuosina 2012–2014 sairastuneiden viiden vuoden elossaololuku on 91 prosenttia. Yleisellä tasolla suomalaisen naisen vaara kuolla rintasyöpään elämänsä aikana on noin kaksi prosenttia.

Meistä kukaan ei halua ikäviä uutisia itselleen tai läheiselleen, mutta pidän tilannettasi hyvänä ja ennustetta samoin. Pieni, paikallinen muutos on helpompi hoitaa kuin oireinen, levinnyt syöpä. Tähän perustuu seulonnan idea. ­Terveelliset elämäntavat, riittävä lepo ja itselle sopiva liikunta vähentävät rintasyövän riskiä. Tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön välttäminen tukee myös muuta terveyttä. Toivon parasta mahdollista onnea tutkimuksiin ja jatkohoitoihin!

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.