Apu

Nautin päivittäin makeaa mutta syön muuten terveellisesti – Olen hoikka, perusterve ja liikun paljon – Voiko herkuttelusta koitua haittaa? Apu-klinikka vastaa

KuvatAlamy / All Over Press
Julkaistu: 20.9.2022

Kysymys:

Minulla on tapana syödä joka päivä jotain sokeripitoista herkkua: pullaa, suklaata, keksejä tai jäätelöä. Yleensä herkuttelen iltapäiväkahvilla, joskus myös iltaisin. En koe tästä syyllisyyttä, vaan päinvastoin tulee hyvä mieli. Muuten pyrin syömään terveellisesti, esimerkiksi paljon kasviksia ja täysjyvää. Olen päälle nelikymppinen, hoikka ja perusterve. Harrastan liikuntaa useita kertoja viikossa ja lisäksi kävelen melko paljon. Onko herkuttelusta silti haittaa – ja jos on, niin miksi?

Näytä vastaus

Vastaus:

Lähes kaikkien viikoittaiseen ruokailuun mahtuu kyllä jonkin verran herkuttelua. Sokeripitoisten herkkujen syönnin terveysvaikutukset ovat riippuvaisia ainakin siitä, kuinka suuria herkku­annokset ovat, miten tiheästi niitä syödään, korvaavatko herkut jotain muuta ruokaa ja millaisia herkut ovat laadultaan.

Yleissääntö on, että taso on keskimäärin oikea, jos sokeripitoisten tai muiden epäterveellisten herkkujen tuomat kalorit ovat korkeintaan 10 prosenttia viikon kokonaiskalorimäärästä. Toisin sanoen, jos aivan ylivoimainen osa syömisestä – eli kaloreista yli 90 prosenttia – tulee terveydelle hyvästä ruoasta, asiat lienevät kunnossa. Suomalaisessa ravitsemus­pyramidissa sokeripitoiset ja suolaiset herkut on kuvattu kolmion yläosaan sanalla ”sattumat”. Ne sattumat muodostavat koko pyramidin pinta-alasta alle viisi prosenttia. Se esittää minusta aika hyvin sen, kuinka paljon herkkuja voisi keskimäärin olla. Käytännössä esimerkiksi päivittäinen keksi tai pari tai pieni annos jäätelöä sopii muutoin terveelliseen ruokavalioon ilman, että se aiheuttaa terveydelle uhkaa.

Tosin pienetkin annokset makeaa voivat olla uhka, jos niitä syödään kovin tiheästi. Jos lounaan jälkeen pitää saada kaksi kolme palaa suklaata, päivällisellä tikkujäätelö ja vielä silloin tällöin karkkia kaapista, herkkujen kokonaismäärä saattaa nousta pienistä määristä huolimatta niin suureksi, että tästä muodostuu joillekin herkästi lihoville selvä ongelma.

Tiheään syödyt sokeriherkut altistavat luonnollisesti myös kariekselle. On myös hyvin mahdollista, että säännölliset pienet herkut vievät tilaa terveyttä edistäviltä ruoilta, esimerkiksi hedelmiltä, marjoilta ja kasviksilta. Jotkin herkut sisältävät paljon tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa ja ovat siten omiaan heikentämään kolesteroli- tai verenpainetasoja, vaikka niiden itsenäinen vaikutus osana ruokavalion kokonaisuutta ei olisikaan suuri. Herkuttelun ohessa saattaa käydä myös niin, että kuidun saanti vähenee. Tiheä herkuttelu voi siis nakertaa ruokavalion laatua huonommaksi, ainakin vähän.

"Jatkuva makean syöminen pitää myös yllä kokemusta, että ilman makeaa ei voisi olla tai elämä maistuisi huonommalle ilman makeaa."
Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti

En tiedä kolesteroli-, verenpaine- tai verensokeriarvojasi enkä siten voi arvioida, onko herkuttelu vaikuttanut niihin. Ikääntyessä liikunta usein vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu monella tavalla, joten nykyinen ongelmattomuus voi kääntyä vuosien saatossa vaivihkaa ongelmaksi. Riski tähän on suurempi, jos ei ole tietoinen omista veriarvoistaan.

Jatkuva makean syöminen pitää myös yllä kokemusta, että ilman makeaa ei voisi olla tai elämä maistuisi huonommalle ilman makeaa. Suurin osa pääsee eroon makean tarpeesta aivan samoin kuin runsaasta suolan käytöstä. Makean tarve taintuu muutamassa viikossa, kun jättää makean kokonaan pois tai vähentää sitä, mutta syö muutoin kunnolla ja pitää ateria­rytmin hyvänä. Mielestäni nykyään korostetaan liikaa, että makean syöminen olisi jotenkin psykologisesti tärkeää ja hyvinvoinnin edellytys. Totuus on, että nykyihminen tarvitsee makeaa enemmän kuin aiemmat sukupolvet sen vuoksi, että olemme tottuneet makeiden herkkujen valtavaan valikoimaan sekä yltäkylläiseen ja jatkuvaan saatavuuteen.

Et koe syyllisyyttä makean syömisestä. On hyvä, että nostat tämän esiin. Sokerilla on nimittäin tavattoman huono maine, ja kokemukseni mukaan moni kokee sen käytöstä enemmän syyllisyyttä kuin liian vähäisestä kasvisten tai liian suuresta suolan tai tyydyttyneen rasvan käytöstä. Tällaiseen epäloogisen suureen syyllisyyteen sokerin osalta ei ole mitään erityisiä perusteita. Kohonnut kolesteroli, runsas suolan saanti ja minimaalinen kasvisten käyttö ovat ainakin yhtä huonoja asioita terveydelle.

Ylipäätään syömisen olisi hyvä olla vapaata jatkuvista itsesyytöksistä, eikä ainakaan toisten syömisiä pitäisi moittia. Minkäänlainen kielteisten syömiskommenttien heittely muille ei ole eduksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Se voi myös lisätä häiriintynyttä syömistä erityisesti nuorilla ja lapsilla.

Makeisiin herkkuihin ei kannata siis suhtautua mustavalkoisesti, mutta kannustan olemaan valppaana, jotta paino, kolesteroli ja muut terveystekijät eivät vaivihkaa lähde väärään suuntaan. Suuret ja tiheät annokset makeaa lisäävät paitsi lihomisen myös tyypin 2 diabeteksen, rasvamaksan ja ehkä jopa suolistosyövän riskiä. Ja elämä voi maistua hyvältä ilman makeaakin!

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.