Apu

Levottomat jalat tai raudan puute syy yöllisiin jalkakramppeihin? – Apu-klinikka vastaa

KuvatFotolia
Julkaistu: 17.9.2021

Kysymys:

Olen 22-vuotias nainen. Minulla on lähes päivittäin nukkumaan mennessä lievää kihelmöintiä jaloissa. Ne sätkivät välillä myös päiväsaikaan ja puutuvat makuulle mennessä. Herään usein, noin kerran viikossa, koviin jalkakramppeihin. Olen aina ajatellut tämän johtuvan levottomista jaloista (LJO), koska isälläni on sama vaiva. Nukun öisin noin 7–9 tuntia, mutta olen silti aina väsynyt. Tätä on ollut alakoulusta asti. Taannoin Apu-lehdessä sanottiin, että krampit ja jalkojen puutuminen eivät kuulu LJO:n oireisiin. Siksi mietin, mistä voisi olla kyse ja pitäisikö mennä lääkäriin. Lehdessä puhuttiin myös raudan puutteesta. Sitä on ainakin äidilläni ja siskollani, mutta en tiedä, onko minulla.

Näytä vastaus

Vastaus:

On erinomaista, että esitit tarkentavan kysymyksen aikaisempaan vastaukseeni. Näin tästä tulee mukavasti vuorovaikutteista. Tällä kertaa siteeraan Osmo Saarelmaa: ”Levottomilla jaloilla tarkoitetaan alaraajojen epämiellyttävää tuntemusta, joka pakottaa liikuttelemaan jalkoja, koska se helpottaa epämiellyttävää oloa. Vaiva tuntuu henkilön ollessa levossa ja ilmenee yleensä nukkumaan mennessä. Vaiva helpottaa jalkoja liikuttaessa ja etenkin kävelemällä. LJO eroaa selvästi ’suonen­vedoista’, joilla tarkoitetaan alaraajojen lihassupistuksia. LJO:sta voidaan puhua, kun vaiva ilmenee ainakin kolmesti viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan.”

Lihaskrampit ja puutuminen eivät kuulu levottomien jalkojen oireyhtymään. Tilapäisesti jaloissa voi tuntua maata mennessä monenlaisia oireita, mikä ­heijastaa niillä päivän mittaan tallattujen kilometrien ja tehdyn lihastyön määrää. Siksi LJO edellyttää säännöllistä ja pidempiaikaista oireilua. LJO vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita, ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Ilmeisesti perintötekijöillä on osuutensa. Taustalla vaikuttaa hermoston dopamiinijärjestelmä. LJO voi olla yhteydessä raskauteen tai raudan puutteeseen.

Raudan puute selviää mittaamalla ferritiini. Matalalle arvolle ei tiedetä muuta syytä kuin vajaa rautavaranto. Jos potilaan kudostuhoa mittaavat kokeet (La ja CRP) ovat koholla, myös ferritiini kohoaa, koska sekin nousee kudostuhossa. Etenkin iäkkäämmillä luotan enemmän transferriinin saturaatioon, koska heillä esiintyy monenlaista muutakin kremppaa. Hb laskee vasta, kun ferritiiniä on alle 15–10 mikrogrammaa litrassa. Jos Hb huitelee luokassa 140, ferritiiniarvo 40 tuskin aiheuttaa väsymysoireita. LJO:ssa voidaan kuitenkin kokeilla ferritiinin nostamista yli 75:n.

Kysymyksesi perusteella on mahdotonta vastata, miksi koet, ettei ajallisesti riittävän mittainen yöuni Sinua virkistä. Kerrot näin olleen aina. Varmasti olisi ­paikallaan keskustella oireistasi lääkärin kanssa ja ottaa muutama laboratoriotutkimus.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.