Apu

Kysy Kiminkiseltä: yöheräily

Kysy Kiminkiseltä: yöheräily

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Miten keskellä yötä tapahtuvaan heräilyyn ja valvomiseen voisi vaikuttaa?

Näytä vastaus

Vastaus:

Väliaivoissa sijaitseva hermoratajärjestelmä, jota kansanomaisesti sisäiseksi kelloksi kutsutaan, säätelee henkilökohtaisen uni-valverytmin kanssa nukkumistamme. Silmistämme kulkee suora yhteys sisäiseen kelloon, joka saa tietoa siitä, onko meneillään yö vai päivä, kesä vai talvi. Iltaa kohti laskeutuva hämärä laukaisee tällä mekanismilla käpylisäkkeestä melatoniinin erittymisen, mikä helpottaa nukahtamista. Aamuisin taas kirkkaus virkistää. Sitä hyödynnetään kaamosmasennuksen hoidossa.

Hektiset aktiviteetit kannattaa keskittää päiväaikaan ja rauhoittaa tilannetta iltaa kohti. Illalla ei kannata juosta enää räkäposkilenkkejä tai heittää maatapanoa odotellessa naamaansa läskisoossia, pannullista kahvia tai pullollista viiniä.

Hiljalleen laskeutuva hämäryys kohti nukahtamisen aikaa stimuloi melatoniinin luonnollista eritystä. Makuukammarin elektroniikkaan ja estetiikkaan kannattaa panostaa: rauhoittava yleisvaikutelma, puhdas riittävän viileä ilmastointi, laadukas vuode, tyyny ja vuodevaatteet. Näistä ei pidä tinkiä. Erityisesti suositan hankkimaan suomalaisia makuukamarituotteita, joita todellakin on markkinoilla!

Perusasiat ovat perusasioita, joten ne on jokaisen kansalaisen saatettava ensin kuntoon. On myös syytä selvittää, ettei pode erittäin yleistä uniapneaa, jossa vähintäänkin syvä uni keskeytyy toistuvasti ylähengitysteiden ahtautumiseen. Se on helppo tutkia omassa vuoteessa laitteella, joka pitäisi kuulua jokaisen itseään arvostavan terveyskeskuksen tutkimusarsenaaliin. Vihjeitä uniapnean suuntaan tuovat kuorsailu, hengitystauot ja korskunta, jotka yleensä kohtuuttomasti häiritsevät petikaverin nukkumista. Jos toiminnan kohde ei kuorsausta muuten usko, sen voi äänittää. Merkittävä uniapnea aiheuttaa päiväväsymystä. Potilaan ei tarvitse välttämättä olla ollenkaan lihava.

Tietenkin kartoitetaan muutkin sairaudet, lääkkeet sekä elimistön fyysiset ja psyykkiset tekijät, sillä uni todentuu herkäksi mittariksi siitä, miten ihminen ylipäänsä voi. Hyvällä omallatunnolla maatapano on poikaa, eikä murheita kannattaisi yöllä murehtia, vaan varata niille ”ruutuaikaa” valveillaolon hetkistä. Tiedän: helpommin sanottu kuin toteutettu!

Kekkosella oli lasi maitoa probleemaasi varten valmiina, toinen laskee lampaita, kolmas harrastaa seksiä, neljäs käy kesällä uimassa. Unilääkkeitä ei ole olemassakaan – siis sellaisia, jotka kohentaisivat luonnollista unta. Joitakin pakottavissa tilanteissa käytetään, mutta keskellä yötä ne ovat jo myöhässä – ne harvatkin.

Melatoniini luokitellaan lisäravinteeksi, joka se onkin. Sen mahdollista puutetta ei voi laboratoriossa selvittää, sillä koetta ei ole. Tällä hetkellä sitä neuvotaan kokeilemaan tilapäisesti aikaerosta (lentomatka aikavyöhykkeeltä seuraavalle) johtuvaan väsymykseen tai sellaiseen unettomuuteen, jolle ei ole löydettävissä mitään syytä (esim. kuuhulluus). Lapsille sitä ei tule antaa. Tutkimuksin on todettu isossa materiaalissa, että melatoniinin käyttö lyhentää nukahtamisaikaa keskimäärin 3–4 minuuttia. Merkittävästä asiasta ei näin ollen ole kysymys. Oirevalmisteessa on otettava huomioon aina myös melkoinen kohtaamisvaikutuksen osuus.

Toki melatoniinia voit kokeilla, jos mikään muu ei auta, mutta jos apua ei kuulu, jätä se kokeiluksi. Melatoniinin jatkuvalle käytölle on vaikeaa löytää perusteita. Todennäköisesti sen käyttö lienee harmitonta, vaikka tyypin II diabeteksen vaaran on sen yhteydessä geneettisillä riskiyksilöiillä (noin 30 prosenttia väestöstä) kuvattu lisääntyvän. Jos melatoniinin avulla pääsee eroon bentsodiatsepiiniriippuvuudesta, se  on palkkansa tienannut.

Julkaistu: 29.9.2016

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.