Apu

Kysy Kiminkiseltä: Sydämestä ottaa

Kysy Kiminkiseltä: Sydämestä ottaa

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Olen 71-vuotias entinen kilpaurheilija. Noin kolme vuotta sitten sain eteisvärinän ensimmäisen kerran. Pari kuukautta myöhemmin rytmi palautettiin sairaalassa. Johtavan kardiologin mukaan sain tehdä kaikkea niin kuin ennenkin. Siitä, mitä oli ennen, meillä oli ilmeisesti eri käsitys. Hän ajatteli vain ikääni. Lääkitys oli Bisoprololi.

Kolme kuukautta myöhemmin kohtaus uusiutui, mutta nyt rytmi palautui itsekseen – sairaalassa. Sain uuden lääkityksen, joka osoittautui vääräksi, koska myöhemmin todettiin sepelvaltimotauti.

Pari vuotta meni hyvin, mutta vähensin Bisoprololin käyttöä vähitellen alkuperäisestä 10 mg/päiväannoksesta jopa neljännekseen. Urheilulääkäri ehdotti, että kokeilisin jättää sen kokonaan pois, koska minua ärsytti suorituskyvyn aleneminen.

Nyt keväällä, yli kaksi vuotta edellisestä, eteisvärinä uusiutui, yllättäen ainakin minut. Se korjattiin sähköllä, mutta palasi reilun kuukauden kuluttua toistamiseen. Jälleen tehtiin korjausliike, uudeksi lääkkeeksi määrättiin Multaq 400 mg.  Nyt pulssi ei nouse kuin hitusen yli sadan, mutta ei kulje mieskään kovaa. Onko tämä nyt tässä?

Näytä vastaus

Vastaus:

Ei ole – riippuu tietysti siitä, mitä ”tällä” tarkoitat. Juuri kävin juoksemassa viisi kilometriä Saarijärven maineikkaalla urheilukentällä, jolla olisi käynyt tähän aikaan 1960-luvulla jo aikamoinen kuhina. Silloin kisat olivat kaksipäiväiset ja maailman valiot siellä kilpailivat. Saattoi joukossa maalaispoika ihastella ensimmäisen kerran mustan miehenkin askellusta. 

Koska olet kilpaurheilija, ei ole poissuljettua, että olisit kisoissa joskus käynyt. Itse olen toiminut kisojen lääkärinä kohta neljäkymmentä vuotta. 

”Tämän oleminen tässä” todentuu monipiippuiseksi jutuksi. Nykyään juostessani muistan olla kiitollinen jokaisesta askeleesta, jonka saan vielä ottaa. Monelle ikäiselleni on asennettu jo tekoniveliä tai on muuta etenemistä hidastavaa kremppaa. Vauhti ei ole entisensä eikä tarvitsekaan, mutta liikkumisen ilo on palannut elämääni. 

Eteisvärinän todennäköisyys yleistyy iän myötä. Kilpaurheilutaustakaan ei siltä ihmistä suojaa. Joskus sydämestä ei löydetä mitään eteisvärinälle altistavaa vikaa. Jos sydän on normaalin kokoinen lokeroiltaan ja seinämiltään, hyytymien muodostumisen vaara vasemman eteisen korvakkeeseen vähenee ja rytmin säilymisen todennäköisyys kohtauksen jälkeen paranee. Sinulla on koettu aiheelliseksi aloittaa eteisvärinän ilmaantumisen todennäköisyyttä vähentävä lääkitys. Varmasti käytössä on myös hyytymien muodostumisen estäjä.

Mainitset saaneesi väärän lääkityksen, koska todettiin sepelvaltimotauti. Et varmaankaan tarkoita sitä, että lääkitys olisi sen aiheuttanut – niin asian laita ei voi olla. Jos sepelvaltimotauti piti todeta, oli hyvä, että se tuli ilmi tällä tavoin, eikä niin, että olisit joutunut tietämättäsi vaaraan lenkillä. Voisin olettaa, että Sinulle on tehty sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, mikä on nykyään paras menetelmä sepelvaltimotaudin osoittamisessa. Rasitustutkimus on vain viitteellinen. Todetulla valtimotaudilla saattaa olla jokin yhteys eteisvärinätaipumukseesi, mutta ei välttämättä.

Yleensä beetasalpaajia käytetään hidastamaan sydämen rytmiä ja rytmihäiriöitä torppaamaan erityisesti rasituksessa sepelvaltimotaudissa (ettei pulssi nousisi hapen puutetta aiheuttavalle alueelle) ja myös estämään uusiutuvia eteisvärinöitä. Sinulla on käytetty Bisoprolia, joka on hyvin tehokas pulssin nousun rajoittaja – toki yksilöllisiä eroja esiintyy. Ei se tosin kovin tehokas eteisvärinän estäjä ole, mutta pistää kyllä juoksijan herkästi puuskuttamaan, koska pulssi ei nouse toivotulla tavalla rasituksessa. Terveitä viriilejä ihmisiä ei ole syytä beetasalvata, minkä vuoksi näitä valmisteita ei nykyään juuri verenpainelääkkeinä käytetä. 

Multaqin tultua markkinoille sille asetettiin melkoisesti toiveita, jotka eivät kaikilta osin toteutuneet. Valmisteen käytölle on paljon rajoituksia. Siihen yhdistyy pulssin rajoittumisen potentiaalia, minkä olet karvaasti kokenut. Lääkitys on syytä vaihtaa, minkä vuoksi suosittelen käymistä kardiologin vastaanotolle. Sinun on kerrottava hänelle avoimesti tilanteestasi ja tarpeistasi. Ymmärrät varmaan, että jo todetun sepelvaltimotaudinkin vuoksi loppukirit on syytä kieltää. Hallitun arvokas ja rauhallinen lenkkeily sopii ikäistemme askelkuvioihin parhaiten. Sen verran elämän alttarilla on annettava periksi.

Julkaistu: 29.7.2016

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.