Apu

Kysy Kiminkiseltä: seksiongelmat

Kysy Kiminkiseltä: seksiongelmat

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Maria kertoo olevansa puolisonsa kanssa yli 60-vuotiaita. Mikä avuksi kun seksi ei maistu?

Näytä vastaus

Vastaus:

Mikä tulkitaan normaaliksi seksuaaliseksi haluksi? Siinäpä kysymys. Tutkimuksissa haluttomuutta kysyttäessä prosentit nousevat melko korkeiksi, ja luonnollisesti iäkkäämmät ikäryhmät ja pitkät parisuhteet painottuvat. Sitten kun kysytään, onko siitä todellista haittaa, luvut suorastaan romahtavat.

Haluttomuus ainakin ajoittain todentuu melko yleiseksi, myös miehillä. Pitkässä parisuhteessa elävät tietävät, että virkeä seksielämä edellyttää elävää mielikuvitusta ja rasvapurkkia yöpöydällä. Tällöinkin tärkeintä on hellyys, ystävyys, toisen huomioon ottaminen mutta samalla myös vastuun kantaminen omastakin tyydyttymisestä – parisuhde on kompromissien karikko.

Kokonaiselämä tuo paineensa. Seksuaaliseen haluun vaikuttavat erittäin monet tekijät, myös muutamat lääkkeet, kuten mielialan mataluudessa käytettävät serotoniin takaisinoton estäjät (voivat heikentää seksihaluja). Ikäisillämme mietitään usein hormonien hyrräämistä. Vaihdevuodet muodostuvat naisille usein melkoiseksi myllerrykseksi monenkirjavine luopumisen tunteineen. Mikäli oireilu on totaalista vuoristorataa, pitää harkita estrogeenihoitoa, mikä voi tällöin tasapainottaa seksuaalista haluakin. Toki tiedetään, että testosteronilla on osuutensa myös naisen seksuaalisuuden säätelyssä. Kiivaasti kehitellään lääkkeitä naisen seksihalun parantamiseksi, ja yksi on ainakin Amerikoissa markkinoilla – vaan kovin vieraalta ajatus moisesta pilleristä tuntuu. Kokemukset tuosta kallista lääkkeestä ovat vielä ristiriitaisia, joskin myönteisiäkin vaikutuksia on sentään havaittu. Naisten ei pidä unohtaa turvallista paikallista estrogeenihoitoa emättimen kautta. Se on saatavissa ilman reseptiä apteekista.

Jos miehellä testosteronitankki on tyhjä, ei seksikään suju. Silloin olo kääntyy nyhveröiseksi, lihaksisto riisuuntuu ja mieli värjäytyy auringonlaskun värein. Todellinen testosteronin merkittävä vaje, joka oikeasti piilee oireilun taustalla, on hyvin harvinainen. Se on käytännössä vain parin prosentin luokkaa miespopulaatiosta. Todennäköisempää näiden oireiden nostaessa päätään on potea masennusta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa. Mutta asiasta on turha potilaan kanssa kiistellä: testosteronitaso on helppo määrittää verikokeella.

Pitkässäkin parisuhteessa tuntuu joskus jopa ylitsepääsemättömän vaikealta esittää puolisolle omia toiveita seksuaalisessa kanssakäymisessä. Miksi ihmeessä se on meille niin hirveän vaikeaa ja häpeälliseltä tuntuvaa? Uskoisin, että useimmille meistä seksissä on hyvin tärkeää, että voimme rakastettumme tyydyttää. Jos tähän saa vielä maksuttomia neuvoja, sehän on pelkkää bonusta. Uskon, että tämän kaltaisessa avoimessa keskustelussa voisi piillä aimo annos seksuaalista potentiaalia, jota ei kannata jättää käyttämättä! Lisäksi pitää tiedostaa, ettei seksuaalisuutta ole mahdollista erottaa ihmisen kokonaisuudesta. Sitä ei voi irrottaa kauppatavaraksi eikä ”vahingoksi” ihmisen siitä kärsimättä.

Matti kysyy, voiko potenssilääkkeitä käyttää vapaasti vai tuleeko niistä joitakin ongelmia?

Vielä 1970-luvulla erektiohäiriötä pidettiin korvien väliin paikantuvana vikana. Kukaan, ainakaan yliopistosairaaloissa, ei ollut siitä kiinnostunut. Se tiedettiin, että testosteroni tuo halut, mutta kun kyvyt eivät siitä kohentuneet, kenkutti potilasta entistäkin enemmän. Anaboleja kuin tuskassa vetäneet huippu-urheilijat hajottivat hotellihuoneita, ja joillekin miespuolisille piti hommata nainen – muuten ei ollut seuraavana päivänä kentälle menemistä.

Sitten tuli Viagra. Sattumahan siinäkin oli taustalla. Verenpainelääkettä tutkittiin ja huomattiin, että mielenkiintoisia sivuvaikutuksia tällä lääkkeellä oli. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun lääkkeen sivuvaikutuksesta tuleekin lääkkeen varsinainen indikaatio (käyttötarkoitus).

Olihan se vallankumous erektiohäiriön hoidossa – viimeinkin lääke, joka oikeasti tehosi varsin usein. Samalla ymmärrettiin siirtää erektiohäiriöissä painopiste sinne, minne se oikeasti kuuluikin: jalkoväliin.

Tarinasta käy päätteleminen, että Viagra ja kolme muuta markkinoilla olevaa tämän ryhmän lääkettä laajentavat verisuonia ja laskevat verenpainetta. Vaikutus on saman sukuinen kuin nitrolla, joka ei jostain syystä kuitenkaan toimi siellä alakerrassa. Nitroa ja Viagraa ja sen kavereita ei saa käyttää yhtä aikaa – siinä voi paineen laskiessa vintti pimetä ja sydän piiputtaa verenvirtauksen vähetessä potilaan ahtautuneissa sepelvaltimoissa. Mikäli potilaalla on erityisesti sydän- ja verisuonisairaus, pitää potenssilääkkeiden käytöstä keskustella aina hoitavan lääkärin kanssa.

Kannattaa noudattaa lääkkeen käyttöohjeita. Jos ottaa Viagraa enemmän kuin lääkäri määrää, mikä tarkoittaa yleensä kourallista tabletteja kolme kertaa päivässä, alkaa nuppi punoittaa ja päätä särkeä – niin ja se verenpaine voi karata omistajansa käsistä. Potenssi ei siitä tehostu eikä erektiokaan, joka vaatii ilmaantuakseen aina myös seksuaalisen halun ja ärsykkeen. Lakkaamatonta superseisomista on turha odotella.

Alprostadiili on lääkeaine, jota pistetään paisuvaiskudokseen injektiona tai sitten liuoksena virtsaputkeen. Liian suurena annoksena pistettäessä se voi aiheuttaa priapismin, pitkittyneen erektion, minkä kanssa voi pahimmillaan ajautua lääkärin pakeille päivystyksenä. Alprostadiili on tehokkain erektiolääke. Se tehoaa 70–90 prosentille potilaista.

Julkaistu: 8.9.2016

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.