Apu

Kysy Kiminkiseltä: säärihaavat

Kysy Kiminkiseltä: säärihaavat

Tapani Kiminkinen

KuvatAnna Huovinen

Kysymys:

Minkälaista ruokavaliota olisi noudatettava, kun on säärihaavoja? Voiko haavoja esimerkiksi ulkoisesti suihkuttaa? Tai laittaa niihin jotain salvaa?

Näytä vastaus

Vastaus:

Ruokavalion osuus säärihaavojen hoidossa on yksinkertainen: tulee käyttää monipuolista suositusten mukaista ravintoa. Hyväksi ohjeeksi käyvät uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka on juuri julkistettu ja uutisoitu näyttävästi (kasviksia, vihanneksia, marjoja, täysjyvää, kasviöljyä, kalaa, kanaa, vähärasvaisia maitotaloustuotteita). Mitään uutta ei ole ilmaantunut – myös yhdysvaltalaiset suositukset ovat samanlaiset. Suosituksissa korostetaan kovan tyydyttyneen rasvan vähentämistä.

Ihmisiä sotkee tavattomasti se, että jotkut hurmahenkiset maallikot (jopa lääkärin koulutuksen saaneet henkilöt) ilman ravitsemustieteen tuntemusta tuovat julkisuuteen yksittäisiä potilastapauksia. Aina on yksittäisiä ihmisiä, jotka voivat kokonaistilanteensa vuoksi hyötyä mitä erikoisimmista ruokajärjestelyistä. Olisi jopa ihmeellistä, ellei näin olisi. Kuitenkin vasta isojen ihmismassojen avulla on mahdollista saada todellinen näyttö vaikuttavuudesta.

Säärihaavojen, kuten sairauksien yleensäkin, hoidossa on syytä saada riittävästi energiaa ja valkuaisaineita, jotta kudosten paranemiselle tärkeät raaka-aineet  voidaan varmistaa. Ellei ravinnosta saa riittävän monipuolisesti vitamiineja ja hivenaineita, voi joissakin tapauksissa joutua turvautumaan apteekin hyllyltä saataviin valmisteisiin. Erityisesti D-vitamiini on pidettävä kirkkaana mielessä varsinkin nyt, kun ei ole kirkasta auringonpaistetta. Vanhemmiten D-vitamiinin synteesi ihossa auringonvalon vaikutuksesta vähenee, ja lisäksi vanhemmat usein ulkoilevat vähemmän. Siksi kaikille yli 60-vuotiaille suositellaan purkista 20 mikrogrammaa D-vitamiinia vuoden jokaisena päivänä. Turvallisena ylärajana pidetään tällä hetkellä 50 mikrogrammaa päivässä.

Säärihaavat ovat joko laskimo- tai valtimoperäisiä (joskus osittain molempia). Valtimoperäiset haavat kipuilevat, ja jalan riiputtaminen sängyn reunan yli tyypillisesti auttaa. Valtimoperäiset haavat voivat parantua vain, mikäli valtimoverenkiertoa voidaan parantaa joko pallolaajennuksella tai leikkauksella.

Laskimoperäiset haavat johtuvat jalan turvotuksesta, mikä taas yleensä johtuu laskimovajaatoiminnasta. Haavat paranevat huonosti, ellei turvotusta poisteta tukisidoksilla tai -sukilla tai leikkauksella.

Haavojen hoito on lääketieteen haastavimpia tehtäviä. Sen vuoksi siihen on kehitetty niin paljon tuotteita, ettemme me lääkärit tahdo enää pysyä perässä. Periaatteena on, että ensin tehdään verenkierto-olojen kartoitus kertomallani tavalla. Siis syy hoidetaan (mikäli mahdollista) tai yritetään parantaa paranemisen edellytyksiä. Seuraavaksi kuollut ja/tai infektoitunut kudos poistetaan eri menetelmin – usein puukolla tai käyttäen samansuuntaisesti vaikuttavia paikallishoitoaineita. Kun haava on puhdistunut ja jos verenkierto-olot on onnistuttu parantamaan, haava pidetään puhtaana ja kosteana, jolloin se paranee arpeutumalla aivan silmissä. Vesi on usein paras voitehista, joten hoitokerta aloitetaan yleensä aina suihkuttelemalla.

 

Julkaistu: 19.10.2015

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.