Apu

Kysy Kiminkiseltä: poskiontelotulehdukset

Kysy Kiminkiseltä: poskiontelotulehdukset

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Saan joka ainoan flunssan perään poskiontelotulehduksen, joka pahentaa kroonisen väsymysoireyhtymän oireita joskus pahastikin ja pitkäksi aikaa. Tokkuraisen olon lisäksi ongelmia voi tulla esimerkiksi muistin ja luetun ymmärtämisen kanssa. Miten voisin ehkäistä poskiontelotulehduksen muodostumista? Ja ennen kaikkea: kuinka saan terveydenhuoltohenkilökunnan uskomaan, että todella tarvitsen tavallista vahvempia troppeja jo taudin ennalta ehkäisemiseksi?

Nykyisin käytössä ovat olleet Duact, Avamys (vasomotorisen tukkoisuuden vuoksi ympärivuotisesti joka ilta), nenähuuhtelu ja Otrivin. Viimeksi mainittua en tosin uskalla käyttää kuin pahimpina päivinä, koska se aiheuttaa nenäverenvuotoa jo parin käyttökerran jälkeen.

Näytä vastaus

Vastaus:

Aivan ensimmäiseksi pitää saada tietää, millä menetelmällä poskiontelotulehdukset Sinulla yleensä todetaan. Virusten aiheuttamaan flunssaan kuuluu nuhaoireilu nenän tukkoisuuksineen, mikä voi aiheuttaa melkoista särkyä ilman, että onteloihin jäisi nalkkiin merkittävää eritemäärää. Tämän vuoksi pelkkä ilmoitus poski- tai otsasärystä ei riitä poskiontelotulehduksen diagnoosin tekemiseen.

Rajuimpiin tauteihin, kuten influenssaan, kuuluu usein viruksen aiheuttama poskionteloiden sameus yhtä lailla kuin keuhkokuumekin. Tilanne on silloin useimmiten virustautiin liittyvä eikä aiheuta yleensä toimenpiteitä.

Poskiontelotulehduksella tarkoitetaan lääketieteessä eritteen kertymistä onteloihin, mikä aiheuttaa useimmiten nenän pitkittynyttä tukkoisuutta, yskää etenkin yöllä sekä joskus poskien ja otsan seutuun kovaakin särkyä, joka pahenee päätä alaspäin riiputettaessa. Yleisempää on se, ettei varsinaista särkyä ole ja potilaalla on vain pitkittynyt flunssa ja tukkoinen nokka, minkä kokenut lääkäri kuulee jo ovelta.

Eritteen muodostuminen kestää keskimäärin noin viikon verran flunssan alusta, mutta tietenkin poikkeuksiakin on. Edesmennyt professori Pekka Vuoria oivalsi ytimen: tavallaan jokainen potilas on poikkeus, ja jokainen on kohdattava yksilönä.

Miten sitten bongataan erite – poskiontelotulehdus? Nykyään käytetään pieniä taskulämpöisiä ultraäänilaitteita (sinusscan). Käytän niistä kriittissävytteistä nimeä: peltiheikki. Myönnän kuitenkin, että osaavissa käsissä niillä saatava diagnoosi muodostuu arvanheittoa jonkin verran paremmaksi. Koska menetelmän käyttö on laajaa, korostuu siinä kuitenkin pyrkimys etsiä etukäteisasenteen mukainen löydös. Toisaalta jos potilaan esitiedot ovat tyypilliset ja löydös vaikuttaa selvältä, yhden kuurin määrääminen näillä perusteilla tuskin muodostuu merkittäväksi lääketieteelliseksi tai kansantaloudelliseksi tappioksi.

Jos oire kuurista huolimatta jatkuu, tulee pyrkiä pontevammin diagnoosiin. Poskiontelotulehduksen diagnoosin kultainen standardi on punktio, johon osa kansasta ei tunne merkittävää tarvetta suostua. Punktio tulee osata. Tapanani on sanoa, että jos osaa tehdä reiän kananmunaan, oppii myös punktion. Osaavissa käsissä toimenpide ei ole kivulias (eihän rusto tunne kipua). Jos eritettä ei valu kuin lehmän poikiessa, ei pidä luottaa tähänkään. Punktion jälkeen pyydetään potilasta niistämään punktiopuolen sieraimen kautta niin lujaa, että tekohampaat lentävät peräseinään. Vasta tällöin erite saattaa turskahtaa. Punktion etu on se, että diagnoosi ja hoito tulevat samalla pyllistyksellä. Röntgentutkimus on ultraääntä luotettavampi, mutta ei aivan sataprosenttinen.

Jos sinulla on näillä kriteereillä todettu toistuvia poskiontelotulehduksia, puhumme samasta asiasta. Kuvaamiasi troppeja kovempia lääkkeitä poskiontelotulehduksen estämiseksi ei ole olemassa. Osalla käyttämistäsi menetelmistä saattaa olla ennalta ehkäisevää vaikutusta. Monet käyttävät huuhteluun nenäkannua, jonka tehosta ei ole näyttöä, mutta mitäpä haittaakaan siitä olisi.

Poskiontelotulehdusdiagnoosi Sinunkin tapauksessasi edellyttää sitä, että löytyy vino pino räkäisiä poskiontelopunktioita ja/tai selkeitä kuvantamislöydöksiä eritteestä. Jos näin on, tarvitaan korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin konsultaatiota. On nimittäin mahdollista laajentaa poskionteloittesi luontaisia aukkoja niin, ettei erite flunssien yhteydessä pääsisi aina ankeuttamaan elämääsi.

Julkaistu: 13.1.2017

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.