Apu

Kysy Kiminkiseltä: Onko minulla sydämen vajaatoimintaa?

Kysy Kiminkiseltä: Onko minulla sydämen vajaatoimintaa?

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Olen 68-vuotias nainen. Mistä voi tietää, onko minulla sydämen vajaatoimintaa? Minun on aika ajoin vaikea hengittää, ja yöllä sydän hakkaa niin, että luulen sen hyppäävän ulos. Pulssi on ­korkea. Ekg on joskus otettu. Mitä ekg:stä näkyy ja millä tavalla tutkitaan, onko esimerkiksi eteisvärinää?

Verenpaineeni vaihtelee: yläpaine on aamulla 140–170, alapaine 80–93. Palelen aina. Suvussa on sydänsairauksia, esimerkiksi angina pectorista, ja äitini kuoli sydäninfarktiin yli 90-vuotiaana. Pitääkö minun mennä sydänlääkärille tai terveyskeskukseen?

Nelli

Näytä vastaus

Vastaus:

Nelli painelee omalääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen hoidonporrastusta noudattaen. Toki itse maksamalla voi mennä yksityislääkärille, mutta kansanterveyden ja väestön tasa-arvon näkökulmista en siihen kannusta. Saarijärvellä terveyskeskuslääkäri tutkii potilaan ja konsultoi tarvittaessa talossamme käyvää erittäin pätevää sydänlääkäriä. Järjestelmä toimii meillä erinomaisesti. Yksityislääkäreitä ei ole.

Sydämen vajaatoiminta on oire – ei sairaus. Sen taustalla piilevät valtaosaltaan sepelvaltimo- ja verenpainetauti sekä läppäviat. Tietenkin on vino pino harvinaisempia syitä.

Potilaan mahdolliset perussairaudet antavat vinkkiä. Oireita ovat rasitusväsyminen, rasituksen siedon huononeminen etenkin hengenahdistuksen muodossa, pitkällään ahdistaminen sekä usein yskittäminen ja istumaan noustessa helpottaminen ja näihin liittyvä jalkojen turpoaminen. Ilman muita oireita jalkaturvotus ei sovi sydämen vajaatoimintaan. 

Lääkäri haastattelee ja tarkkailee vastaanotolla, kuuntelee sydämen ja keuhkot, kurkistaa pullottavatko kaulasuonet, ovatko jalat turvonneet ja mittaa verenpaineen. Tarkistetaan sydänfilmi (ekg) ja napataan röntgenkuva rintakehältä (thorax).

Ekg:stä nähdään, millainen rytmi on: onko eteisvärinää tai lepatusta, pätkiikö johtorata, kuormittuuko vasen tai oikea eteinen, onko vasemman kammion seinämä tiukilla, onko merkkejä sairastetusta sydän­infarktista tai peräti tuoreesta hapenpuutteesta? Vajaatoiminta näkyy useimmiten thorax-kuvasta, mutta sydämen oikean puolen tapauksessa vihjeitä on etsittävä usein muista lähteistä, kuten keuhkoahtaumatauti, reikä eteisten tai kammioiden välissä. Laboratoriokokeista paras hyöty saadaan eteispeptidistä varsinkin, jos taustalla ei ole jo leegio lääkityksiä, eteisvärinää tai keuhkoveritulppaa. Valistunut lääkäri on näistä perillä.

Tee verenpaineseuranta neljänä päivänä: kaksi kertaa aamuin illoin ja laske näistä keskiarvo, minkä ei tulisi ylittää arvoa 135/85 mmHg. Äitisi kuolema yli 90-vuotiaana sydäninfarktiin ei ole sinulle riski. Mene verenpainearvojen kera lääkäriin, joka etenee kertomallani tavalla. Jos ilmenee aihetta, hän järjestää sydämen ultraäänitutkimuksen, joka kuuluu periaatteessa jokaisen sellaisen sydämenvajaatoimintaa potevan tutkimusprotokollaan, joka on senkuntoinen, että mahdolliset toimenpiteet ovat vielä mahdollisia.

Julkaistu: 25.9.2017

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.