Apu

Kysy Kiminkiseltä: Onko Alzheimer-potilas kykenevä tekemään testamentin?

Kysy Kiminkiseltä: Onko Alzheimer-potilas kykenevä tekemään testamentin?

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Lähisukulaiseni kuoli 87-vuotiaana, ja hänellä oli todettu dementia ja Alzheimerin tauti. Hän oli tehnyt testamentin 84-vuotiaana, mutta kolmen kuukauden kuluttua hän oli jo siinä kunnossa, että tarvitsi edunvalvojaa. Testamentissa sanotaan hänen olleen täysin oikeustoimikelpoinen ja omasta vapaasta tahdostaan sen tehnyt. On herännyt kysymyksiä, olikohan asia niin.

Näytä vastaus

Vastaus:

Puutuit tärkeään asiaan. Paljon porua säästyisi, asiat sujuisivat jouheasti sekä yksilön oman tahdon mukaisesti, jos kaikki laatisivat testamenttinsa, edunvalvontavaltuutuksensa ja hoitotahtonsa ajoissa selvin päin, todistettavasti täydessä ymmärryksessä. Tämä ei ole kuoleman esille manaamista, vaan silkkaa faktaa. Tässä yhteydessä voin kertoa, että olemme puolisoni Ullan kanssa laittaneet paperit järjestykseen jo vuosi sitten isäni kuollessa. 

Oikeustoimikelpoisuuden arvioiminen ei luonnistu aina välttämättä yhtä sutjakkaasti kuin ruotsinkielisessä pienyhteisössä. Selvissä tapauksissa ei tarvita puhalluskoetta, mutta rajapinnoilla astellaan veteen piirrettyä viivaa – eikä vähiten muistihäi­riöissä. 

 ”Henkilön tulee riittävässä määrin ymmärtää päätettävän asian sisältö ja vaihtoehdot. Hänen tulee olla selvillä päätöksen vaihtoehtoisten ratkaisujen sekä päättämättä jättämisen seurauksista. Lisäksi hänen tulee kyetä ilmaisemaan tahtonsa”, toteaa Kati Juva

Muistihäiriöissä kognitio heikkenee vääjäämättä – samalla heikkenevät oikeudelliset kelpoisuudet. ”Lievää dementiaa sairastava ymmärtää yleensä hyvin testamentin merkityksen, ja keskivaikeassakin dementiassa yksinker­taisen testamentin tekeminen on yleensä mahdollista. Sen ­sijaan kovin monimutkaisia järjestelyjä sisältävä jälkisäädös on keskivaikeaa dementiaa sairastavalle usein liian haastava. Heikko muisti ei suoraan aiheuta oikeudellisen toimintakyvyn menetystä, mikäli henkilö kykenee johdonmukaiseen kannanmuodostukseen, kun kaikki tarvittava tieto on saatavilla”, luovii Juva.

Koska en tunne lähisukulaisesi taivalta, on mahdollista heittää vain keveitä arvailuja. Mikäli ihminen kuolee puhtaasti loppuun palaneeseen Alzheimerin tautiin, keskimäärin hänen henkinen suoriutumiskykynsä on heikko jo kolme vuotta ennen kuolemaa. 

Raha ratkaisee – no money, no honey. Tämän ikiaikaisen totuuden vuoksi tapahtuu joskus ihmeellisiä asioita perillisten kesken. Sanotaankin, että näissä tilanteissa ihmisen todellinen luonne usein paljastuu. Oleellista lienee, oliko testamentti yllättävä; onko tietoa, että vainajalla olisi ollut aikaisemmin toisenlainen tahto ja tapahtuiko mahdollinen tahdon muutos sellaiseen suuntaan, joka herättää epäilyn muistihäiriöisen ihmisen manipulaatiosta – ja vaikuttiko potilas testamentin tekohetkellä oikeustoimikelvottomalta? Vai oliko kenties niin, että henkilö tahtoi antaa omaisuutensa juuri sellaisille ihmisille, jotka oikeasti olivat läsnä hänen arjessaan, hoitivat häntä ja mahdollistivat hänen viimeiset vuotensa?

”Oikeudelliseen toimintakykyyn voidaan joutua ottamaan kantaa myös jälkikäteen. Mikäli henkilö on tehnyt oikeustoimen, jonka sisällön voidaan katsoa johtuneen hänen sairaudestaan, voidaan tuo toimi jälkikäteen julistaa pätemättömäksi”. Tällöin tarvitaan moitekanne, lausuntojen ja todistajien armeija, joista keskeisin on hoitava lääkäri. 

Laatikaa hyvät ihmiset tahdonilmaisunne ajoissa, sillä muuten piru, sukuviha ja juristit meidät perivät!

Julkaistu: 22.6.2017

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.