Apu

Kysy Kiminkiseltä: Mitä voi tehdä poikkeavalle unirytmille?

Kysy Kiminkiseltä: Mitä voi tehdä poikkeavalle unirytmille?

Tapani Kiminkinen

KuvatShutterstock

Kysymys:

Avussa 8/18 Kiminkinen käsitteli unirytmin kääntämistä. Itselläni on sellainen ongelma, että unirytmi ei vain käänny, vaikka on yritetty monta kertaa ja popsittu milloin mitäkin unipilleriä. Lääkäri on kirjoittanut B2:n, ja siinä diagnoosi on ”viivästynyt unijakso”.

Koodina on G47.0: Unen ­alkamisen ja ylläpitämisen häiriö. Tämä on ollut minulla niin kauan kuin muistan, lapsesta asti (olen 47-vuotias).

Vaikka unilääkkeen ottaisikin, uni ei vain tahdo tulla

ennen puoltayötä. Lisäksi ­tässä sopassa on sellainen ­lisä, että jos on pakko herätä aamulla ennen yhdeksää, uni on pinnallista ja herään monta kertaa yössä tarkistamaan, ettei ­herätys vain ­mennyt ohi.

Lopputulos on, että aamulla on pönttö niin sekaisin väsymyksestä, ettei ­päivästä tahdo tulla ­mitään. Jos seuraavana yönä saa nukkua rauhassa, nukun helposti 12 tuntia yhteen menoon. Siten kai yritän korjata syntynyttä univelkaa. Lääkärit ovat todenneet, että näitä tapauksia joskus on ja yritä nyt löytää työ, jossa ei tarvitse herätä kovin aikaisin.

Ongelma minulla siis ei ole se, ettenkö nukkuisi oikein makoisasti, vaan se, että unirytmini ei sovi nykyisen yhteiskunnan aamuvirkkuja suosivaan rytmiin. Unen pituus normaalioloissa on hyvin tasaisesti 8 tuntia yössä.

Olisiko Kiminkisellä vielä jotain lisää tähän unirytmijuttuun? Pillereitä ei huvittaisi syödä, kun kerran itse unen laadussa ei ole ongelmaa.

Näytä vastaus

Vastaus:

Oikeassa olet. Unessasi ei ole mitään vikaa – elät vain omassa rytmissäsi. Tästä tulee mieleen lapsuudestani persoonallinen naapurin isäntä, jolla oli tapana körötellä traktorillaan muista poikkeavaa reittiä. Kun häntä yritettiin asiasta hienotunteisesti varoitella, kertoi hän ajavansa omaa kaistaansa.

Unta ja valvetta säätelee aivojen keskiosissa monimutkainen hermoverkko, jota sisäiseksi kelloksi kutsutaan. Se määrittelee aikaikkunan yöunelle – sille, miten pitkänä ja laadukkaana se toteutuu. Jos nukkumaan mennään klo 21–01 välillä, hyvä yöuni on mahdollinen (professori Timo Partonen). Se, mihin kellonaikaan uni ajoittuu, kertoo, miten ilta- tai aamu-unisia olemme.

Partosen mukaan monet tutkimukset osoittavat, että jostain syystä iltavirkut keräävät itselleen monia perinteisiä terveysriskejä kuten epäterveitä ruokailutottumuksia, tupakointia, liiallista alkoholinkäyttöä, liian vähäistä liikkumista, unettomuutta, masennusta, verenpainetautia, tyypin II sokeritautia, astmaa, ­selkävaivoja ja muita. Iltavirkkuus näyttää muodostuvan ­riskiksi jo lapsille ja nuorille. Kyse on siitä, että yöuni sekä alkaa että päättyy myöhemmin.

Tutkimustuloksista herää välittömästi kysymys, tulisiko iltavirkut sitten pakottaa aamuvirkuiksi. Aivan ilmeisesti ei pitäisi, ja tuskin se onnistuisikaan.

Sitä vastoin tulisi pikemminkin miettiä, kuten sinä, voisiko lapsilla koulu alkaa hivenen myöhemmin tai aikuisen saada sellaisen työ, mikä huomioisi henkilökohtaisen rytmin. Se ei ole kovin helppoa ja onnistuu vain harvoissa ammateissa. Toisaalta monien on pakko tehdä kolmivuorotyötä, vaikka se on täysin fysiologian vastaista ja epäterveellistä.

Kun puhuin ­aiemmin rytminsiirrosta, tarkoitin lähinnä niitä tapauksia, joissa vaikka hoivakodissa asuva pappa valvoo yöt ja nukkuu päivät. Se ei edusta kumpaakaan virkkua, vaan suoranaista päivätorkkua ja nuokkumista.

Olet elämäsi mittainen iltavirkku. Älä kuitenkaan kavahda professori Partosen tutkimuksiin perustuvia vaaroja, sillä ne ovat tilastollisia todennäköisyyksiä, eivätkä tietenkään jokaiseen osu. ”Unilääkkeistä” et hyödy kuten ei ainakaan pitkäkestoisesti kovin moni muukaan. Halolla kun ei voi lyödä päähän saadakseen normaalit nokoset.

Julkaistu: 4.6.2018

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.