Terveys ja hyvinvointi
Apu

Kysy Kiminkiseltä: Mikä auttaisi lavan ja selkärangan väliseen kipuun?

Kysy Kiminkiseltä: Mikä auttaisi lavan ja selkärangan väliseen kipuun?

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Olen 14-vuotias tyttö. Muutama viikko sitten vasemman lapaluun ja selkärangan välissä alkoi kipu, joka on kihelmöivää. Kipua on ollut ennenkin samassa kohdassa, mutta se ei ole ollut jatkuvaa. Viime aikoina se on voimistunut, enkä voi istua tai seistä pitkään tai sattuu. Makaaminen auttaa. Sama kohta on myös tunnoton. Koskeminen ei satu, ja hierontaa on yritetty, mutta se ei auta. Mikä voisi helpottaa?

Näytä vastaus

Vastaus:

Tutkimusten mukaan melko suuri osa kasvuikäistä kokee selkäkipuja. Valtaosassa tapauksista kivut ovat lieviä ja harmittomia. Kasvuikäisen pitkään kestäneeseen selkävaivaan löydetään huolellisissa tutkimuksissa useammin elimellinen syy kuin aikuisilla (Dietrich Schlenzka, lasten ja nuorten ortopedi). Urani varrelta muistan vain yksittäisiä tapauksia, jolloin selkäkivun taustalta on ikäiseltäsi löydetty pahanlaatuinen tauti. Painotan tässä silti, että sinun pitää ehdottomasti tutkituttaa vaivasi lääkärillä – varmuus ei venettä kaada (riippuu toki siitä, miten varmuus määritellään).

Ainoa, mikä tulee kertomuksestasi mieleeni tilapäisten lukkiutumien lisäksi, on Scheuermannin tauti, josko sitä edes taudiksi kehtaa mainita. Sillä tarkoitetaan ikäisilläsi esiintyvää köyryselkäisyyttä rintarangassa (kyfoosi), mikä johtuu nikamasolmun kasvuhäiriöstä, mikä taas muovaa nikaman tai nikamia kiilamaisiksi. Tilanne on usein kivuton. Scheuermannin tauti voi esiintyä myös lannerangassa, jolloin kipuongelmat ovat yleisempiä. Aikuisväestössä tilanne voidaan havaita sivulöydöksenä kuvissa 0,4–0,8 prosentilla – pojilla tuplaten. Vaivan syy on hämärän peitossa.

Pääsääntöisesti rintarangan Scheuermannia pidetään lähinnä kosmeettisena sattumuksena. Joskus nuori valittaa selän väsymistä ja rasituskipuja. Diagnoosi perustuu tyypilliseen löydökseen seisten napatussa selkärangan sivuröntgenkuvassa. Oikeammin pitää sanoa, että perustui, sillä tyttöjä emme enää turhanpäiten (ei kyllä mielellään poikiakaan) säteilytä alueille, jossa sukusolut ovat liki, joten nykydiagnostiikka perustuu turvalliseen magneettitutkimukseen.

Kaikesta huolimatta vetoan sinuun vielä kertaukseksi: käythän kuitenkin lääkärissä. Asia jää muuten vastaajaa vaivaamaan. On niin vaikeaa, kun ei täältä käsin ole mahdollista tarkentaa esitietoja sen paremmin kuin tutkiakaan.

Julkaistu: 3.9.2018

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.