Kysy Kiminkiseltä: lihaskrampit

Kukapa ei olisi herännyt keskellä yötä kouristavaan kipuun jalkapohjassa, pohkeessa ja joskus jopa reidessä. Silloin ei auta muu kuin rauhoittua ja yrittää venyttää kramppaava jalka suoraksi, mikä laukaisee lihasjännityksen. Tällaista kivuliasta lihaskouristusta kutsutaan suonenvedoksi, vaikka suonilla ei olekaan mitään tekemistä vaivan kanssa. Kipu on sen verran sietämätön, että voi hyvin kuvitella hukkumisvaaran olevan todellinen, mikäli kouristus iskee uidessa kaukana rannasta. Suonenveto on yleinen vaiva ja yleistyy vanhemmiten.

Kouristukset keskittyvät alaraajoihin, mutta niitä voi esiintyä muissakin lihaksissa. Itse sain suonenvedon taannoin leukaperiin ripulin aiheuttaman elektrolyyttihukan vuoksi. Suonenveto liittyy pitkäkestoiseen rasitukseen. Maratonreittien loppupuolella juoksijoita pötköttelee ja venyttelee pitkin poikin ja puhelintolppia halaten kramppien kourissa. Tällöin altistus on maksimaalinen: mielettömän kova asfalttialusta, äärimmäinen rasitus, usein lämmin kesä ja nestetasapainon häiriö.

Terveiden ihmisten suonenvetoihin ei löydy mitään syytä, jos niitä ei ole edeltänyt lihasrasitus. Toki olot ovat suonenvedolle otollisimmillaan myös silloin, kun on tassutellut päivän hautovissa kumisaappaissa, ja jalat ovat maata mennessä kosteat ja jäävät peiton reunan alta ikkunasta tulevalle vedolle alttiiksi. Krampeille altistavat myös nestetasapainon häiriöitä aiheuttavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta, tai sairaudet, joissa on pakko käyttää runsasta nesteenpoistolääkitystä (äärimmäinen sydämen vajaatoiminta). Myös astmassa ja keuhkoahtaumataudissa käytettävä pitkävaikutteinen, sisään hengittäessä otettava keuhkoputkia avaava lääke voi tehdä joillekin lihaskramppeja.

Suonenvedon ensiapuna toimii kramppaavan lihaksen venyttäminen. Kohtauksen jälkeen lihas saattaa olla arka jonkin aikaa. Säännöllisen lihasten venyttelyn ei ole todettu ehkäisevän suonenvetoa. Magnesiumvalmisteiden tehostakaan ei ole olemassa tieteellistä näyttöä.

Kysymyksesi on todella akuutti. Markkinoilta on jo poistunut Relapamil, jota en silloin televisio-ohjelmassa muistanut. Klassinen Crampiton poistuu apteekkien tiedon mukaan ensi kesään mennessä. Se sisältää tottumisvaaraa aiheuttavaa lääkeainetta (meprobamaatti), minkä vuoksi sitä ei saa käyttää jatkuvasti, ja tulossa on hyllytys.

Mitä siis tilalle? Soitin arvostamalleni professori Hannu Lauermalle, jonka kanssa pohdimme vaihtoehtoa. Sovimme, että hankimme kokemusta lihasta rentouttavasta titsanidiinista, jota tavataan käyttää lihaskivuissa ja neurologisissa sairauksissa ilmenevässä lihasjäykkyydessä. Lääkettä myydään Suomessa muun muassa kauppanimillä Sirdalud, Tizanidin Orion, Tizanidin Teva, Tizanidin Copyfarm ja Tizanidin Alternova.

Tälläkin lihaksia rentouttavalla lääkkeellä on haittansa (muun muassa uneliaisuus, huimaus, suun kuivuminen, väsymys, syketason ja verenpaineen lasku), joten etenkin iäkkäämpien tulee käyttää sitä iltaisin mahdollisimman pieninä annoksina (2–4 mg). Lääke edellyttää reseptiä. Aika näyttää, millaista apua tästä valmisteesta on suonenvedon ehkäisyssä. Itse krampin hetkellä ei mikään lääke ehdi auttaa, vaan silloin lihas on rentoutettava venyttämällä.