Terveys ja hyvinvointi
Apu

Kysy Kiminkiseltä: korvien puhdistus

Kysy Kiminkiseltä: korvien puhdistus

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Miksi hoitajan tekemä korvien puhdistus oli niin raju kokemus?

Näytä vastaus

Vastaus:

Kuuloni on heikentynyt jo usean vuoden, ja hakeuduin kuulotutkimukseen. Ensin piti käydä hoitajalla tarkistuttamassa, että korvat ovat puhtaat. Laitoin niihin jotain pehmikettä yöksi. Paremmassa korvassa oli jokin pieni pilkku. Sinne hoitaja ”pärryytti” vettä isolla ruiskulla varmaan viisi kertaa sillä seurauksella, että olin loppupäivän kuuro.

Tämäkö on sitä hellävaraista korvien puhdistusta? Onko tämä tosiaan normaali tapa? Toisesta korvasta hoitaja tiukkasi, olenko laittanut sinne jonkin tikun. Pumpulilla puhdistaessani ei ole koskaan ollut jälkiongelmia. Nyt vielä kolmen päivän jälkeen korvakäytävässä tuntui arkuutta.

Tulee mieleen armeija-aikainen ”ohjesääntö” komppanian poliklinikalla: ”Peräruiske ainakin.” Tarkoitus oli pelotella ”luulosairaat” ja metsäreissua välttelevät hakeutumasta perusteettoman VUP:n (vapautus ulkopalvelusta) kinuamiseen.

Voin helposti kuvitella, että tuntemuksesi vertautuu tähän, kun Justiina tulee topakasti jumalattoman kokoinen metallinen kiiltävä ruisku kädessään, tarraa korvanlehteesi lujaa, vetää sen suoraksi ja ruuttaa nestettä korvakäytävääsi niin, että sitä lentää kaaressa takaisin. Siltähän se Sinusta tuntui.

Korvakäytävä on ihon verhoama käytävä (niin kuin on muuten suolikanavakin – vain mutkitteleva putki ihmisen läpi). Korvassa iho hilseilee kuolleena pois käytävän seinämistä. Suunnittelijan alkuperäisenä tarkoituksena lienee ollut töhnän/vahan poistuminen korva-aukosta muille maille. Joillakin tämä ei aina toteudu, vaan vaikku ahtauttaa korvakäytävää joskus kuin kitti, joka on niin lujassa, ettei se lähde pois kuin räjäyttämällä.

Usein kuulon heikkeneminen tapahtuu suihkussa tai uidessa, kun vesi turvottaa vaikkua. Käytännössä homma hoidetaan huuhtelemalla ja joskus sitä ennen pehmentämällä töhnä siihen tarkoitukseen suunnitelluilla korvatipoilla vaikkapa yön yli. Joskus vaikku on lääkärin kaivettava pois virkkuukoukulla, alligaattoripihdeillä ja imulla. Apteekeista saa tilanteen ehkäisemiseksi öljysuihkeita.

On järkevää, että ennen kuulontutkimusta korvakäytävät tyhjennetään vaikusta, vessapaperista ja tulitikunpätkistä. Näin on aivan oikein menetelty Sinunkin tapauksessasi.

Hurjaltahan kokemasi kuulostaa, mutta näyttöön perustuvaa totta siinä lienee tuskin puoltakaan. En ole kohta 40-vuotisen urani aikana nähnyt tilannetta, jossa hoitaja olisi ruiskuttanut nestettä (kraanavesi, keittosuola tai joskus jopa pirtuseos) niin voimallisesti korvaan, että tärykalvo olisi siitä paineesta puhjennut. Sitä vastoin tavan takaa tilanne tulee vastaan avokämmenellä korvalle lyömisen seurauksena. Tietenkin toimenpiteen kokonaisuus olisi saattanut olla hellävaraisemman huikaisevampi, kuten Esa Saarisella on tapana moni arkinenkin asia ilmaista.

Kuulo on jonkin aikaa ruuttaamisen jälkeen valikoiva sen vuoksi, että nestettä jää korvakäytävään, josta se valuu pikkuhiljaa pois omia aikojaan ja maan vetovoiman vaikutuksesta. Kuuloaistimuksen palaamista pätkittäin jouduttaa tasakäppiä hyppinen pää kallistettuna tai imun käyttö toimenpiteen yhteydessä. Imulla en tarkoita satunnaisen lääkärin taannoin tekemää rintarauhasen tutkimusta.

Julkaistu: 6.6.2016

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.