Terveys ja hyvinvointi
Apu

Kysy Kiminkiseltä: Huimaus ja verenpaine

Kysy Kiminkiseltä: Huimaus ja verenpaine

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Olen 80-vuotias mies, ja verenpaineeni on koholla. Lääkityksenä on Bisoprolol 

5 mg, 1 tabl./vrk ja Amlodipin 10mg 0,5 tabl./vrk. 

Alkukesästä kuvaan tuli huimaus makuulta ja istumisasennosta ylös noustessa ja alas laskeutuessa sekä myös rasittuneena liikkuessa. Kävin tämän takia lääkärissä, joka muun muassa mittasi verenpaineen ja pulssin. Lukemat olivat istuessa 140/60, pulssi 52, makuuasennossa samaa luokkaa ja pystyssä 94/55, pulssi 53.

Lääkäri arvioi huimauksen johtuvan yläpaineen suuresta erosta eri kehonasennoissa ja liittyvän vanhuuteen. Hän antoi diagnoosille nimeksi ortostaattinen hypotensio. Mistään varsinaisesta hoidosta hän ei raportoinut.  

Painelukemat ovat edelleen samaa luokkaa, kuten myös huimauksen tunne. Olisiko jotain tehtävissä?

Näytä vastaus

Vastaus:

 

Pystyssä pysyminen todentuu evoluutiossa keskeiseksi miehisyyden mitaksi, eikä se pahaa tee naisillekaan.

Kekkonen syntyi paljain päin ja vain hänelle sallittiin lupa pöydällä istumiseen, valistettiin minua poikasena. Urho oli pystypäinen ja ryhdikäs mies, josta otettiin irti enemmän kuin lääkäri määräsi, kunnes elämä hänet lannisti. 

Huimauksen on havaittu kuuluvan ikääntymiseen kuin telkkä pönttöön. Sen tiesi jo kunnanlääkäri, joka tiedotti aamulla ovenraosta täpötäydelle odotushuoneelliselle potilaita: ”Kaikki yli viisikymppiset huimailevat naiset saavat lähteä kotiin.” Onhan se ymmärrettävää, että huippasee, kun koneisto vanhenee. Kaikki tasapainoaistin osa-alueet ruostuvat: näkö himmenee, sisäkorvan kaarikäytävät sakkautuvat ja lihaksissa ja jänteissä sijaitsevat hermopäätteet ärsyyntyvät kudosten rappeutuessa. Mutta eivät kaikki vaivat johdu vaihdevuosi-ikäisillä naisillakaan kuukautisten loppumisesta, vaikka me miehet usein tällaisen joukkodiagnoosin huitaisemmekin. Ikääntyneen huimaus ei tietenkään ole aina pelkästään kalenterin vika.

Otit esille erinomaisen asian: ortostaattisen hypotension, verenpaineen laskemisen pystyyn noustessa. Sanomatta juuri mikään ei ole itsestään selvää – ei tämäkään sattumus. Toki ymmärrämme, että ikääntyessä säätelyjärjestelmät eivät ole yhtä kiihkeitä kuin korskealla nuorukaisella. Kun yöllä pomppaa kännykän soidessa äkkiä pystyyn, keho on jo pystyssä, mutta veri ehtii päähän vasta jonnii ajan piästä. Vähän sama asia kuin hämäläisten sotaan lähtö: piti järjestää jatkosota, että hämäläisetkin sinne ehtisivät. Ei siis ihme, että huimaa varsinkin vanhemmiten, jos pomppaa äkisti pystyyn.

Toinen asia on huono yleiskunto vaikka toipilaana. Jos pötköttelee pitkään, pystyssä alkaa huipata. Asiaa pahentaa nestevajaus ja kuume. Veri nousee kintuista kohti sydäntä aktiivisesti pohkeiden ja reisien lihaspumpun avulla. Paikallaan olo provosoi veritulppien muodostumista laskimoveren virtauksen hidastuessa. Nämä voivat onnettomissa olosuhteissa lähteä liikkeelle ja aiheuttaa henkeä uhkaavan keuhkoveritulpan. Tämänkin vuoksi on hyvä liikkua. Jos ihminen ei kykene tai on muuten laiska liikkumaan, verenpaine ei pystyyn noustessa nouse riittävän napakasti. Silloin auttaa vain aktiivinen liikkuminen ja lihaskuntoharjoittelu. Ihmistä ei ole luotu todellakaan pelkästään pötköttelemään ja istuskelemaan. 

Tapauksessasi huomioni kiinnittyy verenpainelääkitykseesi. Käytössäsi on varsin tehokas beetasalpaaja Bisoprol. Se tarkoittaa käytännössä pulssin nousun rajoitinta vähän kuin Räikkösellä varikkosuoralla. Kuten huomaat, pulssisi ei nouse ylös noustessa niin kuin kuuluisi. Lisäksi Sinulla on verisuonia laajentava amlodipiini, joka samanaikaisesti kun sydän ei pumppaa ylösnousutilanteessa riittävästi verta putkiin, laajentaa niitä. Yhteisvaikutuksena saattaa olla verenpaineen lasku. 

Kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa lääkityksestä. Hän tietää, onko tapauksessasi beetasalpaus ja minkälainen välttämätöntä. Hän voi tarpeen tullen tehdä lääkemuutoksia – vaihtoehdoissa löytyy: voi joko ajaa suoraan tai kiertää Mannerheimintien kautta kuten helsinkiläinen bussikuski. Omin päin ei pidä ruveta lääkärin määräämiä lääkkeitä ronkkimaan. 

Julkaistu: 13.11.2015

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.