Apu

Kysy Kiminkiseltä: D-vitamiinin annostus

Kysy Kiminkiseltä: D-vitamiinin annostus

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Onko mahdollista, että liiallinen D-vitamiinin saanti aiheuttaa lihaskipua? Olen syönyt tämän vuoden ajan 100 yksikköä/vrk ja kärsinyt viikkokausia mystisestä lihassärystä etenkin olkavarsissa. Kyseinen väite lihaskivusta oli tänä syksynä jossakin tv-ohjelmassa, jossa kerrottiin D-vitamiinin valmistusprosessista.

Näytä vastaus

Vastaus:

D-vitamiini ja erityisesti sen saantisuositukset herättävät voimakkaita tunteita. Tieteen näkemys on yksiselitteinen: joka sanoo tietävänsä varmasti oikean annoksen, valehtelee. Lisää valoa kaamokseen on odotettavissa parin vuoden sisällä, jolloin käynnissä olevia kansainvälisiä tutkimuksia alkaa lipua kotisatamaan.

D-vitamiinia syntyy ihossa auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Koska iho vanhenee, suositellaan 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille 20 mikrogramman korvaushoitoa purkista vuoden jokaisena päivänä.

Sapuskassa D-vitamiinia on merkittävästi vain kalassa. Toki sitä lisätään Suomessa nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin. Kasvisruoassa D-vitamiinia on sen verran niukasti, että täydellistä kasvisruokavaliota harrastavien on käytettävä korvaushoitoa ainakin kaamosaikana.

D-vitamiini aktivoituu munuaisissa. Hankalammassa munuaisten vajaatoiminnassa joudutaan usein käyttämään tavallisen D-vitamiinin rinnalla reseptillä määrättävää aktiivista valmistetta. D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen suolesta. Jos vitamiinia ei ole riittävästi, kalsiumia revitään luustosta, sillä veren kalsiumin on pysyttävä vakiona – muuten ihminen pahimmillaan kouristelee. D-vitamiinin vaje ei tee höpöä luustolle. Varhaislapsuuden puutos aiheutti riisitautia. Nykyään kaikille alle kaksivuotiaille lapsille annetaan D-vitamiinilisää. Vitamiinin puutos on yhdistetty lukuisiin sairauksiin (muun muassa infektiot, diabetes, syöpä, hermoston sairaudet, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet), mutta laajempaa tieteellistä varmuutta tästä ei vielä ole. Lukuisat esitetyt D-vitamiinin terveysvaikutukset ovat tietenkin mahdollisia, mutta niistä saadaan luotettavampaa tietoa aikanaan.

D-vitamiinin varastomuotoa kalsidiolia voidaan määrittää verinäytteestä. Tällä hetkellä suositellaan, että riittävä pitoisuus olisi yli 75 nanomoolia litrassa. Rapsakka aurinkoaltistus voi kohottaa arvon yli 120:een nmol/l. Myrkytystä ei ole mahdollista saada auringon ja perusravinnon kautta.

Sen sijaan D-vitamiinin liiallisesta käytöstä voi myrkytyksen saada. Nautitut määrät ovat olleet todella suuria, jolloin veripitoisuudet ovat kohonneet useisiin satoihin nanomooleihin litrassa. D-vitamiinin suuri määrä voi nostaa veren kalsiumpitoisuutta, mistä periaatteessa voi seurata lihaskipuja, kuten käy joskus lisäkilpirauhasten liikatoiminnassa. Käyttämäsi määrällä sen ei pitäisi kuitenkaan olla todennäköistä. Varmuuden vuoksi Sinun kannattaa määrityttää verestäsi D-vitamiini- ja kalsiumpitoisuudet. Lihassäryt ovat hyvin yleinen oire, ja ne voivat liittyä moneen asiaan. Varsinaisia myrkytysoireita ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen, yleinen heikkous, sekavuus, oksentelu ja nestevajaus.

Kun tsuumaillaan sopivaa D-vitamiiniannosta, sitä on verrattu turvallisuudessa ravinnon ja auringonvalon aiheuttamiin veripitoisuuksiin. Tällä perusteella annosten 20–100 mikrogrammaa ei luulisi olevan haitallisia. Tietenkin tarve on aina yksilöllinen, mihin vaikuttavat ikä ja elämisen tavat (ravinto, aurinkoaltistus). Varmistuksen sopivasta saannista voi tarvittaessa hankkia laboratoriokokeella. Saattaa hyvinkin olla, että nykysuositukset ovat alakanttisia, mutta on parempi perustaa suositukset tutkittuun tietoon kuin heitellä niitä huutoäänestyksellä.

Julkaistu: 2.12.2016

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.