Miksi kasvot kipeytyvät kylmässä? Jääkaapin avaaminenkin tuntuu naamassa – Apu-klinikka vastaa
Tapani Kiminkinen
KuvatAll Over Press AOP
Julkaistu: 27.2.2021
Kysymys:
Miksi kasvot kipeytyvät kylmässä? Mikähän naamaani vaivaa, kun posket ja nenän päällystä ovat kaiket talvet kipeitä? Näytän kyllä terveeltä, koska posket ovat niin punaiset, mutta alla on kipua. Myös korvalehdet ovat punaiset. Kun astun pihalle kylmällä ilmalla, tuntuu kuin heitettäisiin kylmää vettä naamalle. Joskus kaulakin on punainen ja kipeä. En kestä lämmönvaihtelua ollenkaan. Jääkaapin avaaminenkin tuntuu naamassa.
Askarruttaako mieltäsi terveyskysymys?
Kysy terveydestä – Apu-klinikka vastaa! Jokaisesta Avun numerosta löytyy Apu-klinikka, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden terveys-, ravitsemus- ja painonhallintakysymyksiin.
Vastaus:
Punaisista poskista ja kuumottavista korvista riittää vääntöä. Mieleen tunkevat niin menneiden aikojen radion urheiluselostajat, Nasse-setä kuin morsiamen omenainen olokin.
Punainen on rakkauden väri, mutta klassisen tautiopin ruusun saanut ei vaikuta onnelliselta. Tulehduksen merkeiksi tiedetään punoitus, turvotus ja kuumotus. Valitettavasti suomen kielessä tulehdus tulkitaan yksipuolisesti lähinnä bakteerien aiheuttamaksi.
Kun tikkejä poistetaan leikkauksen jälkeen, nähdään usein punoitusta, mikä on yleensä normaali tulehdusreaktio vierasesineitä (lanka) ja traumaa (haava) kohtaan. Lisäksi puhutaan tulehduskokeista (senkka, crp), ja on soppa valmis.
Senkka ja crp mittaavat kudostuhoa, jota syntyy kyllä mikrobien aiheuttamassa tulehduksessa mutta myös traumoissa, leikkauksissa, autoimmuunireaktioissa ja erilaisissa tukoksissa, kuten sydäninfarktissa.
Antibiootteja oikein vai väärin perustein?
Väärinymmärryksen seurauksena leikkauksen jälkeiseen haavan punoitukseen määrätään liian usein antibiootteja. Normaali kudosreaktio tulee erottaa oikeasta bakteeritulehduksesta, joka on toki mahdollinen myös leikkauksen jälkeen.
Miksi posket ja korvat hehkuvat pakkasessa? Lähtökohtaisesti tämä tuntuu järjenvastaiselta, sillä kylmähän pikemminkin kangistaa ja supistaa verisuonia. Reipas liikkuminen nostaa kehon sisäistä lämmöntuotantoa, jolloin myös ihon lämpötila voi kohota ja johtaa punoitukseen.
Tiede-lehdessä professori Hannu Rintamäki arvelee yhdeksi mahdolliseksi syyksi pienten valtimoiden ja laskimoiden välisten oikovirtaussuonten avautumista kylmässä, mikä voisi kiihdyttää verenkiertoa. Poskissa niitä lienee kuitenkin niukanpuoleisesti. Rintamäki aprikoi lisäksi, että osa verestä jäisi ihoon, kun pintaverenkierto lähes pysähtyy kylmässä.
Pitkäaikainen kylmäaltistus kuivattaa ihoa ja voi värjätä sitä. Pilkkijöillä ja Lapin hangilla auringossa hiihtäjillä tavataan tunnetusti ahavoitumispunoitusta.
Soitin varmuudeksi ihotautikonsultille kalakukkokaupungin yliopistosairaalaan. Hän muistutti, että jotkut potevat kylmäurtikariaa – siis nokkosrokkoa, jonka aiheuttaja ei ole todellakaan pelkkä allergia, vaan sitä voi ilmaantua myös kylmässä, lämpimässä tai vaikka tärinässä. Hoidoksi kelpaa antihistamiini, mutta kiusallinen vaiva on. Lisäksi konsultti kertoi ruusufinnin (rosacea) voivan hehkua kylmässä.
Arvon Kaarina. En valitettavasti keksi ongelmaasi muuta keinoa kuin monipuolisen suojautumisen pakkasta, viimaa ja jääkaappia vastaan. ●
Kysy terveydestä, Apu-klinikan asiantuntijat vastaavat:
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Jatta Rautkorpi, naistentaudit
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiedeVoit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.